Saksa korvaa venäläistä kaasua ripeästi – kauppakamaripomo toppuuttelee tuomiopäivän pasuunoihin puhaltelua
Saksa on pystynyt korvaamaan venäläistä kaasua yllättävän nopeasti, sanoo Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jan Feller.
Fellerin mukaan esimerkiksi erikoiskemikaalijätti Evonik on ilmoittanut pystyvänsä korvaamaan 40 prosenttia maakaasustaan muilla lähteillä, kuten LNG:llä, nesteytetyllä petroolikaasulla ja hiilellä.
– Saksassa myös rakennetaan LNG-terminaalit ennätysvauhtia. Wilhemshaven ja Brunsbüttel ovat toiminnassa joulukuussa ja rakennuslupa on saatu vasta heinäkuussa, Feller sanoi toimittajatilaisuudessa.
Fellerin mukaan jo nämä kaksi terminaalia korvaavat 25-40 prosenttia venäläisestä kaasusta, ja ensi vuoden lopulla tai vuoden 2024 alussa valmistuu kaksi terminaalia lisää.
– Lisäksi Saksan kaasuvarastojen täyttö on ollut nopeampaa kuin on suunniteltu. Tavoite oli saada vähintään 75 prosentin täyttöaste syyskuun alussa, tällä hetkellä ollaan jo 86:ssa prosentissa.
Fellerin mukaan Saksan kaasuvarannot riittävät kattamaan koko Saksan kaasutarpeen neljäsosaksi vuotta, vaikka Saksaan ei tulisi enää yhtään kaasua.
– Venäjän kaasun osuus Saksan kaasuntuonnista on tippunut tällä hetkellä alle 26 prosenttiin. Vaikka Venäjä lopettaisi kaasutoimitukset kokonaan, kaasuvarastot pystyisivät kyllä suhteellisen pitkään sitä korvaamaan.
Kaasun rooli Saksassa on Fellerin mukaan joka tapauksessa iso. Puolet Saksan kodeistakin lämpiää kaasulla ja kemianteollisuudessa sitä käytetään sekä raaka-aineena että energialähteenä.
– Ja siellä missä sitä käytetään raaka-aineena, sitä on hyvin vaikea korvata.
Fellerin mukaan noin viisi miljoonaa työpaikkaa riippuu Euroopan maiden viennistä Saksaan ja monen Euroopan maan hyvinvointi riippuu merkittävästi myös Saksan taloudesta.
– Merkittävä osa esimerkiksi Euroopassa käytetyistä desinfiointiaineista valmistetaan Saksassa nimenomaan maakaasua käyttäen. Saksan lääkejätit tuottavat vaikuttavat aineet useimmiten Saksassa patenttisuojasyistä, vaikka tuotantoa muuten on ympäri maailmaa.
Fellerin mukaan suuret energianhinnan korotukset tavallisille kuluttajille ovat Saksassa vasta tulossa.
– Tämä johtuu siitä, että energiayhtiöt ovat etukäteen ostaneet edullisempaa kaasua tai energiaa ylipäänsä ja monella kuluttajalla on määräaikaisia sopimuksia.
Sähkön hinnan viimeaikainen hurja nousu ei Fellerin mukaan johdu Ukrainan sodasta, vaan siitä että Ranskassa seisoo tällä hetkellä ydinvoimaloita. Taustalla on osin huoltotöitä ja osin kuivuus, joka estää jokiveden käytön voimaloiden jäähdyttämisessä.
– Sen takia Ranskassa on ollut havaittavissa energiamarkkinoilla tiettyjä pelkoja, on haluttu varmistaa omia futuureja. Ja siksi Ranska on ostanut erityisen paljon sähköä Euroopan markkinoilta.
Saksan vielä jäljellä oleville ydinvoimaloille Felleri ounastelee jonkinlaista jatkoaikaa, joskin entistä pienemmällä käyttöasteella. Saksassa on käynnissä enää kolme ydinvoimalaa, jotka on ollut tarkoitus sulkea vuoden lopussa.
Fellerin mukaan ydinvoiman lisäajasta ainakin keskustellaan vakavasti.
– Haasteena on ollut, että polttoainesopimukset tehdään yleensä kaksi vuotta etukäteen, eli on tietty määrä polttoainetta vielä jäljellä ja osittain on myös huolto-ohjelmia laiminlyöty.
Saksan taloudelle on puhallettu energiakriisin vuoksi jo tuomiopäivän pasuunoita. Feller huomauttaa kuitenkin, että vaikka kasvu hidastuu ja saattaa väliaikaisesti käydä taantuman puolella, Saksan työttömyys on ennätysalhaalla eli 2,8 prosentissa ja teollisuuden tilauskannat täynnä.
Fellerin mukaan teollisuuden ongelmana on tällä hetkellä ennen kaikkea komponenttien ja raaka-aineiden saatavuus. Se avaisi mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Kysyntää olisi esimerkiksi koivuvanerille, teräsosille ja rautakauppatarvikkeille, Feller listaa.