Iso osa työpaikoista maksaa palkan perhevapaalta kuin ennen – samalla ne rikkovat todennäköisesti lakia
Elokuun alusta tulee voimaan perhevapaauudistus, jonka jälkeen laki lakkaa erottelemasta isiä ja äitejä entiseen malliin. Silti isossa osassa yksityisen sektorin yrityksistä jatketaan yhä vanhoilla työehtosopimuksilla: äideille taataan palkallista perhevapaata noin kolmelta kuukaudelta ja isille noin viikolta.
Ensi kuun alusta erimittaiset isyys- ja äitiysvapaat katoavat laista. Synnyttävä vanhempi saa jatkossa raskausvapaata, minkä lisäksi molemmat vanhemmat saavat sukupuolistaan tai rooleistaan riippumatonta vanhempainvapaata.
Isyys ja äitiysvapaat ovat olleet tähän saakka erimittaisia laissa, koska niillä on ollut eri tarkoitus. Äitiysvapaan tarkoituksena oli toipua raskaudesta ja synnytyksestä, isyysvapaan taas muodostaa suhdetta lapseen.
Mutta miltä näyttää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta, jos molemmat vanhemmat ovat pian lasten hoitamiseen tähtäävällä vanhempainvapaalla, jonka palkallinen osuus määräytyy kuitenkin isossa osassa yrityksistä isyyden ja äitiyden mukaan?
Erityisasiantuntija Pirkko Janas tasa-arvovaltuutetun toimistosta kertoo, että perhevapaauudistuksen jälkeen molemmille vanhemmille pitäisi maksaa vanhempainvapaalta palkkaa samalla tavalla.
– Jos jommallekummalle maksetaan vanhempainvapailla palkkaa pidemmältä ajalta tai vain toiselle maksettaisi palkkaa, se varmaan katsottaisiin tasa-arvolain mukaiseksi syrjinnäksi, hän sanoo.
Janas uskoo, että tasa-arvovaltuutetun toimistoon voi tulla kanteluita, jos työmarkkinoilla ei mukauduta tilanteeseen. Lopullisen ratkaisijan asemassa tasa-arvolain mukaisissa syrjintäepäilyissä ovat tuomioistuimet.
Uudistuksen tavoitteita Janas pitää hyvänä.
– Meillä on ollut iso haaste työmarkkinoilla, että perhevapaat jakautuvat niin epätasaisesti. Se on johtanut siihen, että naisten työmarkkina-asema on ollut heikompi ja raskaus- ja perhevapaasyrjintää on paljon, hän sanoo.
Raskaus- ja perhevapaasyrjintää on paljon.
Samaan aikaan kun isossa osassa yksityistä sektoria jatketaan yhä vanhan mallisilla työehtosopimuksilla, kunnat ovat jo rustanneet perheiden kannalta aiempaa tasa-arvoisemmat sopimukset vanhempainvapaille. Sovitut muutokset heijastelevat perhevapaauudistusta.
Uudistuksen jälkeen laki takaa raskaana olevalle vanhemmalle noin 1,6 kuukaudelta raskausrahaa. Tämän jälkeen molemmille vanhemmille on vielä taattu 160 arkipäivää vanhempainrahaa, josta enintään 63 päivää voi siirtää toiselle vanhemmalle tai lasta hoitavalle henkilölle.
Ennen lakiuudistusta äitiysrahaa on saanut runsaalta neljältä kuulta ja isyysrahaa sai noin yhdeksältä viikolta. Lisäksi vanhemmat saivat jakaa haluamallaan tavalla vanhempainrahaa runsaalta puolelta vuodelta.
Kaikki perhevapaa ei nojaa vain julkiseen rahaan, vaan työ-, työehto- ja virkaehtosopimuksissa työntekijöille on taattu osa vapaasta palkallisena.
Kuntapuolella ja yliopistoissa on saatu sovittua, että molemmat vanhemmat saavat pian yhtä pitkän ajan vanhempainvapaajaksostaan palkallisena. Kuntasektorilla tämä tarkoittaa noin 32 päivää palkallista vanhempainvapaata molemmille.
Yksityisellä sektorilla asiasta on neuvoteltu työntekijöiden ja työnantajien työryhmätyönä, mutta sopua työehtosopimusten muuttamisesta ei ole löytynyt.
Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ei allekirjoita näkemystä tilanteen totaalisesta jumista, vaan kuvailee kesän tulleen vastaan nopeasti.
– Me emme ole mitään neuvotteluja missään kohtaa keskeyttäneet, vaan olemme halunneet viedä niitä eteenpäin ja jatkaa niitä heti, kun lomat loppuvat, Ruohoniemi sanoo.
Työntekijäpuolella on päinvastaista näkemystä.
– Sieltä nyt ei tule mitään. Se on täysin selvää jo, ylempien toimihenkilöiden YTN:n varapuheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula sanoo.
Rantamaula katsoo jumin syyn olevan vientialojen työnantajapuolella, ennen kaikkea Teknologiateollisuuden työnantajissa.
Hän huomauttaa, että perhevapaauudistuksen jälkeen Kela korvaa työantajalle 90 prosenttia palkasta 16 ensimmäiseltä ei-synnyttävän vanhemman vapaapäivältä. Aiemmin määrä oli 70 prosenttia.
– Työnantaja voisi antaa kymmenen lisäpäivää ei-synnyttävälle henkilölle täysin kustannusneutraalisti, hän sanoo.
Ruohoniemi kuvaa laskelmaa värittyneeksi ja sanoo, että he tarkastelevat kuluja pidemmällä aikavälillä kuin vain vanhempainvapaan alkujaksosta.
– Meillä on 80 prosenttia työntekijöistä teollisuudessa miehiä. Jos isät käyttävät perhevapaita merkittävässä määrin enemmän, kuten ihan yhteinen ja yleinen tavoite on, silloin tämä [nykytilanne] on ihan kustannusneutraalia.
Kuulostaa siis siltä, että sopu on toistaiseksi kaukana.
Työmarkkinoiden ongelmien setviminen kuuluu sekä Rantamaulan että Ruohoniemen rooteliin. Mutta kuinka Ruohoniemi suhtautuu siihen, että entiseen tapaan jatkaminen rikkoisi tasa-arvovaltuutetun toimiston näkemyksen mukaan todennäköisesti tasa-arvolakia?
– Silloin varmasti tulee mielenkiintoinen asetelma, jos tällainen nousisi esille. Että ovatko nämä tes-määräykset siltä osin mitättömiä, eli silloin ei maksettaisi ollenkaan palkallista perhevapaata tessin perusteella, jos joku riitauttaisi sen asian. Vai onko niin, että me saamme aikaan semmoisen tasa-arvoisemman ratkaisun ennen kuin tästä nousee mitään suurempaa kysymystä, hän sanoo.
Jos sopua ei synny, riita voisi äityä isoksi.
Rantamaula sanoo, että perhevapaauudistuksen huomioiminen työehtosopimuksissa näyttää nyt siirtyvän varsinaisille palkkakierroksille syksylle. Hän sanoo pitävänsä kuitenkin omituisena, jos työnantaja ei suostuisi ilman työtaistelua jalkauttamaan uutta lainsäädäntöä työehtosopimuksiin.
– Tällaiset tekstikysymykset tai laadulliset kysymyksethän voivat olla sellaisia, että ne johtavat työtaistelutoimenpiteisiin, hän sanoo.
Perhevapaauudistus tulee voimaan elokuussa. Se koskee perheitä, joissa laskettu aika on 4. syyskuuta tai sen jälkeen.