UM tutki: Suomalaiset vahvistaisivat kehitysyhteistyöllä naisten ja tyttöjen asemaa
Entistä useampi suomalainen olisi valmis lisäämään kehitysyhteistyön määrärahoja, selviää ulkoministeriön tilaamasta tutkimuksesta.
Tätä mieltä oli 23 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Aiempaa harvempi myös leikkaisi määrärahoja.
Tutkimuksessa selvisi myös, että jos suomalaiset saisivat päättää yhden kehitysyhteistyökohteen, listan kärjessä olisivat koulutus sekä naisten ja tyttöjen asiat.
Tänä vuonna kehitysyhteistyön määrärahat, 881 miljoonaa euroa, vastaavat 0,4:ää prosenttia Suomen bruttokansantulosta.
Määrärahoja käytetään niin sanottuun varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön ja niiden käyttöä voidaan jakaa useille vuosille.
Kehitysyhteistyötä pitää tärkeänä 85 prosenttia vastaajista.
Luku on korkeampi kuin viime vuonna, ja se on kasvanut koko 2010-luvun ajan.
Naiset pitävät kehitysyhteistyötä tärkeämpänä kuin miehet, ja korkeasti koulutetut pitävät sitä tärkeämpänä kuin vähemmän koulutetut.
Samaan aikaan korkeakoulutetut myös epäilevät kehitysyhteistyön tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Tuloksellisena pitävien osuus on laskenut lähes koko 2000-luvun ajan.
Kaikkiaan lähes kaksi kolmesta suomalaisesta arvioi, että Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja sillä saadaan aikaan tuloksia.
Kehitysyhteistyöllä on suomalaisten mielestä erittäin tärkeä rooli pakolaiskriisien ehkäisemisessä. Yli puolet myös uskoo, että kehitysavulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta.
Suomalaisten mielestä tärkein keino maailmanlaajuisen eriarvoisuuden vähentämisessä on tutkimuksen mukaan naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen.
Tutkimuksessa selvisi, että jos suomalaiset saisivat päättää yhden kehitysyhteistyökohteen, listan kärjessä olisivat koulutus sekä naisten ja tyttöjen asiat.
Suosittuja kohteita ovat myös lapset, vesihuolto ja ruoka-apu sekä alueina Afrikka ja Syyria.
Tutkimuksen teki Taloustutkimus ulkoministeriön toimeksiannosta, ja siihen vastasi yli tuhat suomalaista.