Pääsykokeet säilyvät merkittävänä valintatapana yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin
Suomenmaan pääkirjoitus ottaa 9.10.2017 kantaa korkeakoulujen opiskelijavalintauudistukseen. Toisin kuin pääkirjoituksessa väitetään, pääsykokeista ei olla luopumassa.
Keväästä 2018 alkaen pääsykokeet vaativat nykyistä vähemmän ennakkovalmistautumista. Vuodesta 2020 alkaen pääosa hakijoista valitaan ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella ja osa yhä pääsykokeilla.
Muutos ei ole dramaattinen. Vuonna 2016 vain 34 % opiskelijoista valittiin yliopistoihin pelkän pääsykokeen perusteella – kahdelle kolmasosalle valituista ylioppilastutkinnon arvosanoilla on siis ollut merkitystä jo nyt.
Jatkossakin pelkän pääsykokeen perusteella valitaan opiskelijoita sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa.
Suomalainen opiskelijavalintatapa on kansainvälisesti poikkeuksellinen. Nykytilanteen erikoisuus on, että hyvällä suomalaisella ylioppilastutkinnolla voi hakea ja päästä opiskelemaan esimerkiksi lääketiedettä Ruotsiin, vaan ei Suomeen, ja näin moni on tehnytkin.
Nykyisin hyvin toisella asteella menestyneet ovat joutuneet käymään pääsykokeissa, vaikka hyvä opintomenestys kertoo jo riittävästi kyvykkyydestä korkeakouluopintoihin.
On kestämätön tilanne, että seitsemän kymmenestä uudesta ylioppilaasta ei jatka opintojaan seuraavana syksynä. Ylioppilaskevään lukuruuhkaan ajoittuva pääsykoe saattaa olla syy yleistyviin välivuosiin.
Kun yhden koesuorituksen päälle edellytetään toista, nuorille tulevaisuus voi näyttäytyä vaatimusten, kilpailun ja epävarmuuden sävyttämänä. Tämä johtaa tutkimusten mukaan nuorten synkkeneviin tulevaisuuden odotuksiin, stressaantumiseen ja kyynistymiseen.
Ilmiö on erityisen haitallinen, sillä loppujen lopuksi suurin osa ylioppilaista pääsee jatko-opintoihin – mutta vasta muutaman vuoden odotuksen jälkeen. Tällaista odotushuonetta emme tarvitse.
Opiskelijavalintatapa on luonut markkinat valmennuskursseille, joiden kustannukset voivat nousta useisiin tuhansiin euroihin.
Valmennuskursseja on tarjolla usein pääasiassa suurissa kaupungeissa, vaikka myös verkkopohjaisten kurssien tarjonta onkin lisääntynyt. Tämä on ongelmallista mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta.
Viimeisimmän Eurostudent-tutkimuksen mukaan valmennuskurssin oli käynyt esimerkiksi oikeustieteen opiskelijoista neljä viidestä ja lääketieteen opiskelijoista joka toinen.
Jatkossa opiskelupaikkoja on tarjolla sama määrä kuin nykyisin. Uudistuksen seurauksena toisella asteella hyvin ja kohtuullisesti menestyneet pääsevät jatkamaan korkeakouluun nopeammin ja sujuvammin. Muiden osalta siirtymä toiselta asteelta korkeakouluun pysyy vähintään nykyisen kaltaisena.
Pääsykokeet, avointen korkeakouluopintojen perusteella tehtävät valinnat ja ylioppilastutkinnon kokeiden uusiminen antavat myös tulevaisuudessa riittävästi toisia mahdollisuuksia päästä korkeakouluun.
Toisen asteen opinnoissa tehdyt valinnat eivät tulevaisuudessakaan ratkaise koko loppuelämää.
Birgitta Vuorinen
Opetusneuvos, ryhmän päällikkö
Opetus- ja kulttuuriministeriö