Metsien monitoroinnista
Viime viikolla EU-parlamentissa ympäristövaliokunta (ENVI) ja maatalousvaliokunta (AGRI) kokoontuivat kuulemaan asiantuntijoita metsien seurantaan/monitorointiin liittyvästä sääntelystä.
Tällainen yhteiskokous, jota virallisesti kutsutaan ”yhteiskokousmenettelyksi”, on mahdollista, kun käsiteltävä asia liittyy olennaisesti useamman valiokunnan toimialaan.
Suomen Keskustan mepit olivat tässä kokouksessa kokonaisuudessaan edustettuna, sillä Elsi Katainen kuuluu maatalousvaliokuntaan ja minä ympäristövaliokuntaan.
Kysyin kokouksessamme asiantuntijoilta metsien omistajien yksityisyydensuojasta, samoin siitä, miten jo olemassa olevaa dataa voitaisiin hyödyntää yhdenvertaisemmin EU:n sisällä. Täytyy olla myös yksiselitteisen selkeätä, mihin metsistä kerättäviä tietoja käytetään.
Tietoja ei saa julkaista avoimesti, kuten yksityishenkilöiden kaikki omaisuustiedot eivät muutenkaan ole julkisia.
Nämä uudet järjestelmät voivat pahimmillaan tuoda paljon uutta hallintoa, ja aiheuttavat varmasti myös kustannuksia. Kuka ne maksaa? Ne eivät saa valua ainakaan metsänomistajien tai metsätalousvaltaisimpien maiden harteille.
Suomalaisista metsistä jo nykyisellään saadaan laadukasta tietoa, joilla voidaan mm. ehkäistä mahdollisia metsätuhoja. Yritän kaikissa sopivissa yhteyksissä pitää esillä meidän hyviä käytäntöjämme.
Vahvana metsätalousmaana me osaamme kyllä nämä hommat hoitaa. Muut EU-maat voivat vapaasti ottaa meidän käytänteistämme oppia.
Tilanne metsien suhteen on EU-maissa todella erilainen. Niinpä myös metsänhoidon käytännön toteutus ja yleensä se, millainen metsäluonto kussakin maassa on, vaihtelee todella paljon.
Siksi myös EU-maiden metsien monitorointi vertailukelpoisella tavalla tulee olemaan haastavaa. Tästä myös mm. Suomen MTK on voimakkaasti varoitellut.
Kansalliset mittarit ovat toimivia – EU-tasolla ei saa luoda mittaristoja, jotka on helppo tulkita väärin ja jotka ovat epätarkkoja.