Upin ohjelmajohtaja: Zelenskyi osoitti suurta luottamusta Suomelle soittaessaan Trumpille Helsingistä
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyille oli keskiviikkona arvatenkin helpotus vierailla maassa, joka otti hänet varauksettomasti vastaan ystävänä.
Poliittisten päättäjien ottaessa vastaan Ukrainan presidenttiparin Helsingissä tunnelma oli kertaluokkaa lämpimämpi kuin helmikuun lopulla Yhdysvaltain Valkoisessa talossa, jossa presidentti Donald Trump sätti Zelenskyiä ja lähetti tämän töykeästi matkoihinsa.
Suomen-vierailunsa yhteydessä Zelenskyi soitti puhelun Trumpille Helsingin yliopiston päärakennuksesta sen jälkeen, kun Zelenskyi oli esiintynyt puhetilaisuudessa presidentti Alexander Stubbin kanssa.
Se, että näinkin tärkeä puhelu soitettiin Helsingistä, oli Ukrainalta luottamuksen osoitus Suomelle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtaja Arkady Moshes STT:lle.
Hänen mukaansa Zelenskyi osoitti olevansa johtajana aivan eri puusta veistetty kuin äärimmäisistä turvatoimistaan ja salailustaan tunnettu Venäjän itsevaltainen presidentti Vladimir Putin.
– Zelenskyi ei ole Putin. Hänellä ei ole pakkomiellettä turvallisuudesta. Putinin kaltainen johtaja ei ikinä soittaisi tällaista puhelua vieraasta valtiosta, koska hän ei halua, että häntä kuunneltaisiin. Se on merkki luottamuksesta, Moshes sanoo.
Puhelun jälkeen sekä Zelenskyi että Trump luonnehtivat puhelua myönteiseksi sosiaalisessa mediassa julkaistuissa lausunnoissaan.
– Uskomme, että yhdessä Amerikan ja presidentti Trumpin kanssa sekä amerikkalaisen johtajuuden alla kestävä rauha voidaan saavuttaa tänä vuonna, Zelenskyi sanoi X:ssä.
Trumpin ja Zelenskyin puhelu seurasi puhelua Trumpin ja Putinin välillä päivää ennen Zelenskyin Suomen-vierailua. Tuon puhelun jälkeen Putin sanoi suostuneensa 30 päivän taukoon energiainfrastruktuuriin kohdistuvissa iskuissa, mutta tauko ei ole käytännössä toteutunut.
Moshesin mukaan Yhdysvallat ja Venäjä näyttävät olevan erimielisiä siitä, mitkä kohteet tauon piirissä olisivat olleet.
– Oli se millainen tahansa, on selvää, ettei sitä ole noudatettu. Oli sopimus mikä tahansa, sota jatkuu, iskut jatkuvat.
Moshesin mukaan Zelenskyin ja Trumpin puhelun täyttä sisältöä ei varmasti tulla koskaan kertomaan julkisuuteen. Valtiojohtajien välisistä puheluista osapuolet yleensä kertovatkin julkisuuteen vain sen, mistä kokevat hyötyvänsä.
Moshesin mukaan Zelenskyillä on hyvät syyt antaa yleisölleen myönteinen vaikutelma puhelinkeskustelun sisällöstä.
– Vaikutelma tästä on paljon parempi kuin siitä Valkoisen talon kohtaamisesta, jonka yli on nyt päästy. En sano, että se olisi kokonaan unohdettu, mutta sen yli on päästy, Moshes sanoo.
Helsingissä nähdyissä julkisissa kommenteissa korostui se, ettei Yhdysvaltain presidentistä sanottu poikkipuolista sanaa.
– Mitäpä vaihtoehtoja heillä olisi? Trump ja hänen hallintonsa neuvottelijat ovat kaiken keskiössä ja toimivat välittäjinä Venäjän ja Ukrainan välillä. Trumpin on oltava luotettu sekä Venäjälle että Ukrainalle. Uskon myös Zelenskyin ottaneen opikseen siinä mielessä, että Trumpin kanssa ei sovi ryhtyä riitelemään, varsinkaan, jos hän ei ole edes paikalla. Trumpia ei arvostella.
Moshes arvosti sitä, että Suomessa vieraillessaan Zelenskyi puhui pääosin ukrainaksi tulkkien välityksellä, kuten diplomaattiseen protokollaan perinteisesti kuuluu. Yhdysvalloissa Zelenskyi teki Moshesin mielestä selvästi virheen suostuessaan puhumaan englantia Valkoisessa talossa.
– Ei siksi, että hänen englantinsa olisi mitenkään huonoa, mutta jos osaat englantia ja joku vielä tulkkaa sinulle, saat enemmän aikaa ajatella vastaustasi. Silloin ei ehkä olisi syntynyt tätä riitaa, jos olisi noudatettu protokollaa, Moshes sanoo.
Keskiviikon vierailu oli merkittävä, sillä Suomi on viime aikoina noussut yhdeksi Ukraina-diplomatian johtavista eurooppalaisista maista, Moshes arvioi.
Suomessa moni kokee Ukrainan kohtalon erityisen läheiseksi, koska molemmilla mailla on pitkä raja Venäjän kanssa ja historiallinen yhtymäkohta suuremman naapurin hyökkäyksen kohteeksi joutumisesta. Presidentti Stubb nimesi Ukrainan sodan kautensa tärkeimmäksi teemaksi.
Lämmin suhtautuminen Ukrainaan on sotaa vanhempi asia, muistuttaa Moshes. Itsekin vasta itsenäistynyt Suomi tunnusti Ukrainan kansantasavallan itsenäisyyden jo vuonna 1918, mitä ennen Eino Leino kirjoitti ylistysrunon Ukrainalle.
Maiden kohtalot lähtivät tuolloin eri poluille, sillä Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta Ukraina päätyi osaksi Neuvostoliittoa.
Moshesin mukaan myös Ukrainassa tunnetaan, että maalla on jonkinlainen erityissuhde Suomeen.
– Toki sen merkitystä ei pidä liioitella, mutta vuosien ajan monet päättäjät erityisesti Euroopassa lähettivät Ukrainalle viestiä, että heidän pitäisi taipua suomettumiseen. — Useimmat heistä eivät edes tienneet, mitä se tarkoitti suomalaisille. Kyse oli solvauksesta, eikä Suomella ollut vaihtoehtoja vuonna 1944.
Moshes pitikin tärkeänä sitä, että keskiviikkona Stubb korosti lehdistötilaisuudessa sitä, kuinka aluemenetyksiin ja liittoutumattomuuteen aikoinaan pakotettu Suomi menetti suvereniteettinsa, vaikka säilyttikin itsenäisyytensä – ja että sama ei saa käydä Ukrainalle.
Moshesin mukaan nyky-Suomi sen sijaan toimii eräänlaisena esikuvana Ukrainalle erityisesti Nato-jäsenyytensä osalta.