Yle: Suomessa tikittää vesipommi – vesimaksujen hinnannousu ajan kysymys
Viime vuosikymmenellä vesilaitosten kustannukset kasvoivat enemmän kuin tulot, paljastuu Suomen ympäristökeskus SYKEn selvityksestä viime vuodelta.
Yleisradion mukaan Suomea vaivaa vaikea yhtälö. Toisaalta veden hintaa ei haluta lähteä nostamaan, toisaalta vanheneva infrastruktuuri vaatii sitä, että vesiosuuskunnat keräisivät itselleen varallisuutta uusintatöitä varten.
Kustannusten ripeä kasvu voi olla merkki siitä, että laitokset ovat saneeranneet verkostoja, Yle kirjoittaa. Päättäjät eivät kuitenkaan ole korottaneet vesimaksuja, vaikka tarvetta olisi.
SYKEn ryhmäpäällikkö Jyrki Laitista tämä hämmästyttää.
– Loppujen lopuksi vesimaksujen määrääminen on poliittinen päätös. Poliittista tahtoa nostaa maksuja ei ole ollut.
Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä toteaa Ylelle, että kuntapäättäjät varovat turhaankin äänestäjien reaktioita.
– Esimerkiksi vesihuoltomaksujen korottamiseksi ei yleensä löydy rohkeutta tehdä tarvittavia päätöksiä, koska vedenkäyttäjät ovat myös äänestäjiä. Pelätään, että äänestäjät kääntävät selkänsä maksujen nostajille.
Suomen maaperään on kaivettu yli 100 000 kilometriä vesijohtoja ja yli 50 000 kilometriä jätevesiviemäreitä. Erittäin huonokuntoisia putkistoja on tuhansia kilometrejä. Uusintatarvetta on putkien lisäksi tekniikassa ja teknologiassa.
Suuri osa Suomen vesihuollosta on vapaaehtoistoiminnan ja vesiosuuskuntien vastuulla. Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n puheenjohtaja Vesa Arvonen sanoo Ylen artikkelissa, että varautuminen vaihtelee.
– Tiedän vesiosuuskuntia, jotka ovat jo vuosia keränneet isoja perusmaksuja varautuakseen esimerkiksi jätevesipumppaamoiden uusimiseen tai saneeraamiseen. Sitten on niitä, jotka ovat, että “aha eipäs huomattukaan aikanaan, että näihin pitäisi kerätä rahaa”.
Nuorilla ei välttämättä ole aikaa, halua eikä taitoa vesiverkostojen ylläpitoon ja kunnostukseen.
– Kun porukka vanhenee, joudutaan väistämättä käyttämään entistä enemmän ostopalveluja. Silloin hinnat nousevat, kouvolalainen osuuskunta-aktiivi Pertti Halsola sanoo.
Säädöksetkin voivat lisätä kustannuksia vaatimusten kasvaessa. Vesihuoltolainsäädäntöön voi lähivuosina tulla muutoksia, esimerkiksi nykyistä tarkemmat velvoitteet investointien suunnitteluun ja tiukemmat pätevyysvaatimukset henkilöstölle, Yle kertoo. Vesilaitosten yhdistymispakkoa ei valmistella.