Ydinenergian suosio ei ole muuttunut uusiksi voimala-aikeiksi

Suomen nykyiset ydinenergian tuottajat eivät tällä hetkellä kaavaile uusien reaktorien rakentamista, vaikka viime aikoina on kuultu monia ydinvoimalle suotuisia uutisia ja yhtiöt itse vannovat atomienergian nimiin ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Eurajoella Olkiluodon voimaloita operoiva Teollisuuden Voima (TVO) keskittyy nyt kauan odotetun kolmosreaktorinsa ylösajoon. Fortumin fokus on puolestaan siinä, että yhtiö päättää tämän vuoden aikana Loviisassa sijaitsevien reaktoriensa mahdollisesta jatkosta.

TVO kertoi joulun alla, että Olkiluoto 3:n reaktori on käynnistetty. Sähköntuotannon on tarkoitus alkaa myöhemmin tässä kuussa ja säännöllisesti kesäkuussa.

– Olkiluoto 3 ei ole vielä tuottanut sähköä, vaikka pian tuottaakin. Pohdimme tulevaisuuden ratkaisuja vasta sen jälkeen, sanoo TVO:n toimitusjohtaja Jarmo Tanhua.

Yhtiön kaksi aikaisempaa reaktoria saivat uuden käyttöluvan vain muutama vuosi sitten. Se on nykyisellään voimassa vuoteen 2038 asti.

– Vielä ei ole mitään kiirettä tehdä päätöksiä, miten niiden korvaamiseen ja Suomen sähköntarpeeseen vastataan.

Fortum joutuu tekemään päätöksen nykyisten reaktoriensa jatkosta huomattavasti TVO:ta nopeammin.

Loviisa 1:n ja 2:n käyttöluvat umpeutuvat 2027 ja 2030. Jos yhtiö päättää hakea jatkolupia, niiden myöntämisestä päättää lopulta Suomen hallitus viranomaislausuntojen pohjalta.

Ydinvoimaliiketoiminnan kehitysjohtaja Mika Lehtonen Fortumilta kertoo, että yhtiö arvioi omassa päätöksenteossaan neljää eri osa-aluetta: laitoksen teknistä valmiutta, turvallisuutta, kannattavuutta ja yleistä hyväksyttävyyttä.

Näistä ainakin viimeinen on suotuisissa luvuissa. Energiateollisuus ry kertoi joulukuussa, että ydinvoiman suosio on noussut ennätyssuureksi. Joka toinen suomalainen kannattaa ydinvoiman lisärakentamista.

Alalle kuultiin myös muita hyviä uutisia vuodenvaihteessa, kun Euroopan komissio esitti ainakin määräaikaisesti ydinvoiman sisällyttämistä ympäristön kannalta kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään.

– Taksonomia ei tietenkään yksinään vaikuta päätökseen. Olemme Fortumissa tyytyväisiä, että komissio ehdottaa ydinvoiman sisällyttämistä kestävän rahoituksen taksonomiaan, Lehtonen sanoo.

2010-luvulla käytännön kokemukset ovat olleet yhtiöitä vastaan.

Keväällä 2010 aluksi hallitus hylkäsi Fortumin hakemuksen kolmatta reaktoria koskevasta periaatepäätöksestä. Myöhemmin samana vuonna TVO sai vastaavan luvan Olkiluoto 4:ää varten, mutta myöhemmin yhtiö perui hankkeen kolmosreaktorin myöhästymisen vuoksi.

Yli vuosikymmenen mittainen venyminen on näkynyt myös TVO-konsernin taseessa. Sillä oli vuoden 2020 päätteeksi velkaa kaiken kaikkiaan yli kuusi miljardia euroa. Velan poismaksu kestää kymmeniä vuosia.

– On ollut odotettavaa, että velkamäärä kasvaa aika isoksi. Sitä ruvetaan tässä maksamaan pois, kun tuotanto alkaa, Tanhua sanoo.

Fennovoima edistää ensimmäistä reaktoriaan Pyhäjoelle venäläisen valtionyhtiö Rosatomin kanssa. Fennovoiman tavoitteena on ollut saada rakentamislupa valtiolta tämän vuoden aikana. Kaupallinen käyttö voisi tällöin alkaa vuonna 2029.

Yhtiöstä kerrottiin STT:lle viime syksynä, että alueella on tilavaraus toiselle reaktorille, mutta päätöstä asiasta ei ole tehty.