VTV:n uusi pääjohtaja: Menetettyä luottamusta ei palauteta taikatempuilla tai kauniilla julistuksilla
Kohtuus pitää olla kaikessa, ja se koskee myös virkatehtävissä matkustamista. Tätä mieltä on tarkan euron miehenä tunnettu Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) uusi pääjohtaja Sami Yläoutinen.
VTV:ssä on ennen hänen aikaansa tehty tutustumismatkoja myös kaukaisiin eksoottisiin maihin, mikä on herättänyt kysymyksiä tällaisten kalliiden vierailujen tarpeellisuudesta.
– Sinänsä en halua demonisoida kansainvälistä yhteistyötä, on ihan hyvä, ettei toimita pelkästään Suomi-kuplassa. On kuitenkin ihan selvää, että kansainvälisen toiminnan ja siihen liittyvän matkustamisen pitää tukea VTV:n perustekemistä ja olla järkevässä suhteessa siihen, Yläoutinen sanoo STT:n haastattelussa.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikön tehtävästä VTV:hen siirtynyt Yläoutinen joutuu kuusivuotisella kaudellaan korjaamaan uuden työmaansa ryvettynyttä mainetta.
Viraston toiminta ja taloudenhoito joutuivat ennennäkemättömän huomion kohteeksi viime kesäkuussa irtisanotun pääjohtajan Tytti Yli-Viikarin toimintaan liittyneiden epäselvyyksien vuoksi.
Toimintatapojen ei ole katsottu olevan niin esimerkillisiä kuin tarkastusvirastolla tulisi olla. Näihin ovat kuuluneet myös matkustussäännöt.
Yläoutinen sanoo, ettei menetettyä luottamusta millään taikatempuilla tai kauniilla julistuksilla palauteta, vaan sillä, että tehtävät hoidetaan kunnolla, prosesseja ja perusteita avataan ja tarkastus- ja valvontatyön tuloksista kerrotaan mahdollisimman avoimesti.
– Sanomattakin on selvää, ettei työmatkoista kertyneitä lentopisteitä käytetä omiin matkoihin, hän toteaa, mutta ei muutoin kommentoi edeltäjänsä tekemisiä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo valtion taloudenhoitoa, finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta. Virasto toimii eduskunnan yhteydessä ylimpänä ulkoisena tarkastajana.
Yläoutisen mielestä olisi ihme, jos henkilöstöön ei vaikuttaisi se, että oma työpaikka on jatkuvasti negatiivisessa valossa julkisuudessa.
– VTV:n kaiken tekemisen ylle on heitetty varjo, kun tosiasiassa henkilökunnan perustekemisen laatu on ollut korkealla tasolla ja talossa tehdään hyvää ja vaikuttavaa tarkastustyötä. Näiltä osin kritiikki on lyönyt myös yli.
Tärkeintä hänen nähdäkseen on nyt keskittyä perustehtävien hoitamiseen ja varmistaa, ettei omissa toimintatavoissa ole enää moitteen sijaa. Yläoutinen on aloittanut keskustelut jokaisen VTV:läisen kanssa kuullakseen, mikä henkilöstön mielestä on talon toiminnassa hyvää ja missä on parantamisen varaa.
– Lupasin tavata jokaisen kahden kesken, mikä näissä oloissa tarkoittaa Teams-palaveria, kun ei muuta voi. Tulen talon ulkopuolelta ja vaikka jonkin verran tunnen VTV:läisiä, niin en läheskään kaikkia 150:tä.
Se on Yläoutiselle jo noin kolmen viikon talossa olon jälkeen selvää, että yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä on lisättävä ja ”organisoitumismallikin” kaipaa uudistamista. Hän ei itsekään tahdo saada nykyisestä mallista tolkkua.
Hän kuitenkin huomauttaa, että asioita on myös alettu jo korjata. Julkisuudessakin on kerrottu, että muun muassa yksittäisiin kuluihin ja etuihin on lähdetty tekemään muutoksia jo ennen uuden pääjohtajan valintaa. Myös organisaatio- ja johtamismallia on arvioitu.
Yläoutinen pahoittelee puhelimessa toistuvia yskänkohtauksiaan. Jouluna sairastettu korona vaikuttaa yhä, vaikka hengitettävä kortisoni onkin parantanut oloa ja hän saa taas öisin nukuttua.
– Meillä oli jouluna koko perhe koronassa. Tämä jälkiyskä on ollut paljon itse koronaa pahempi, viime viikolla tuntui kuin joku olisi kopauttanut vasaralla otsaan joka kerta, kun yskäisin, hän kertoo.
Yläoutisen vaimo on ulkoministeriön palveluksessa ja ollut viime keväästä asti Pietarissa työkomennuksella. Perheen 13-vuotias tyttö on Pietarissa äitinsä kanssa ja käy paikallista Suomi-koulua. Yläoutinen puolestaan asuu Helsingissä 10-vuotiaan pojan kanssa.
– Meillä on tällainen hassu elämäntilanne, mutta yritämme nähdä toisiamme niin usein kuin mahdollista. Toki tällaiseen järjestelyyn liittyy omat juttunsa, mutta ihan kivasti tämä on olosuhteet huomioiden mennyt.
Yläoutinen on työskennellyt kaksikymmentä vuotta valtiovarainministeriössä, viimeksi budjettipäällikkönä. Hän sanoo viihtyneensä entisessä työssään ja painottaa, ettei leipääntymisestä ollut kysymys, kun hän päätti hakea uutta virkaa.
– Julkisten varojen läpinäkyvä, tehokas ja kestävä käyttö on ollut yhdistävä punainen lanka kaikille töille, mitä olen tehnyt. VTV:n pääjohtajan tehtävä tarjosi mahdollisuuden tehdä samojen asioiden parissa töitä vähän uudesta vinkkelistä. Se oli se päämotivaatio. Tulin uuteen tehtävään, mutta minun ei tarvitse olla asioista eri mieltä kuin aikaisemmin. Hattu vaihtui, mutta takki ei kääntynyt.
VTV:tä on arvosteltu myös tarkastuksissa ilmenneiden negatiivisten asioiden vaimentamisesta julkisuudessa.
Yläoutinen ei osaa ottaa kantaa siihen, missä määrin sellaista on tapahtunut, mutta hän edellyttää tasapainon säilyvän.
– Jos epäkohtia jostain löytyy, meidän pitää niistä kertoa suoraan ja vailla korulauseita. Toisaalta myös, jos tarkastuksessa ilmenee, että joissain asioissa on onnistuttu, niin toki sekin pitää tasapuolisuuden mukaan tuoda esille.
Hän onkin valmis ottamaan näkyvämpää roolia yhteiskunnallisessa keskustelussa.
– VTV:n on hyvä olla mukana ja pääjohtajan tietysti myös keskusteluissa, mutta toki vain viraston tehtävien ja mandaatin kautta. Ei VTV tai sen pääjohtaja ole mikään lausuntoautomaatti, joka kommentoi kaikkea, mikä liikkuu. Mutta jos meillä on vaikka koronatuista tehty tarkastus, niin niistä huomioista meidän tuleekin viestiä.
Yläoutinen on haluton tuomaan julkisuudessa esille omia ajatuksiaan mahdollisista tulevista tarkastuskohteista. Hän kertoo, että kuluvan vuoden tarkastussuunnitelma on jo hyväksytty,
– Kohteet valitaan tiukan prosessin pohjalta riippumatta siitä, keneltä ideat tulevat, mutta pitää pystyä elämään myös ajassa. Kohteita voidaan tarvittaessa muuttaa ja päivittää.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina Yli-Viikarin 80 päiväsakon rangaistukseen virka-aseman väärinkäyttämisestä, virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kavalluksesta.
Koska Yli-Viikaria ei tuomittu vankeusrangaistukseen vaan sakkorangaistukseen, eivät viraltapanon edellytykset täyttyneet. Yli-Viikari jätti ylijohtajan viran vuonna 2016 tultuaan valituksi pääjohtajaksi. Hän katsoo, että hänellä on yhä virka VTV:ssä.
Yläoutisen mukaan tarkastusvirastossa perehdytään nyt oikeuden ratkaisuun ja mietitään sitten jatkotoimenpiteitä. Hän ei vielä halunnut ottaa kantaa Yli-Viikarin mahdolliseen paluuseen virastoon.
Yläoutinen sanoi STT:lle ennen perjantain tuomiota, ettei ole keskustellut edeltäjänsä kanssa.
Yläoutisen käsityksen mukaan valtionhallinnossa on varsin yleistä, että korkeissa asemissa olevia odottaa toinen virka hyllyllä.
– Ylimmät virat ovat määräaikaisia, jolloin usein se taustavirka jää hyllylle. VTV:n pääjohtajaa koskee eduskunnan virkamieslaki, esimerkiksi minäkin olen sen perusteella vapautettu valtiovarainministeriön finanssineuvoksen virasta tämän pääjohtajakauden ajaksi. Teoriassa voisin palata sinne tämän kauden jälkeen.