Vilnan huippukokouksesta lähtee Ukrainalle uudenlainen viesti, uskoo Yhdysvaltojen Nato-lähettiläs

Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs Julianne Smith uskoo sotilasliiton kykenevän lähettämään Vilnan huippukokouksesta uudenlaisen poliittisen viestin Naton jäseneksi haluavalle Ukrainalle. Smithin mukaan liittolaismaat käyvät asiasta parhaillaan tiiviitä keskusteluja.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on toivonut Natolta uusia poliittisia päätöksiä avoimien ovien politiikan toistelun sijaan. Hän kaipasi viime viikolla Helsingissä Natolta aktiivisempaa asennetta Ukrainan jäsenyyden edistämiseen.

Mahdollisina vaihtoehtoina on pidetty muun muassa Ukrainan muodollista kutsua jäseneksi tai Suomella aiemmin olleen tiiviin Nato-kumppanuuden kaltaista järjestelyä.

Suomessa alkuviikosta vieraillut Smith ei ota STT:n haastattelussa kantaa vaihtoehtoihin. Hän kuitenkin uskoo, että liittolaisten kesken löydetään yksimielisyys, joka tyydyttää myös Nato-kokoukseen henkilökohtaisesti osallistuvaa Ukrainan johtajaa.

– Uskon, että presidentti Zelenskyi lähtee Vilnasta vakuuttuneena Naton ja Ukrainan tulevasta suhteesta, Smith muotoilee.

Hänen mukaansa Nato aikoo jatkaa konkreettista tukeaan sotaa käyvälle Ukrainalle, mutta uuden suhteen luomisessa tähtäin on paljon kauempana, ajassa sodan jälkeen.

Toinen ratkaisuaan odottava asia ennen heinäkuun Nato-kokousta on kysymys Ruotsin jäsenyydestä. Smithin mukaan asiaan liittyy monia jäsenyysprosessin ulkopuolisia tekijöitä. Tältä osin Yhdysvalloissa ja Natossa seurataan tarkasti Turkin ensi viikonlopun vaaleja.

– Mutta olemme tehneet selväksi ystävillemme Ankarassa ja Budapestissa, että meidän mielestämme Ruotsi on valmis (jäseneksi), Smith sanoo.

Hänen mukaansa Suomi ja Ruotsi suhtautuivat kolmenvälisissä keskusteluissa vakavasti Turkin esiin nostamiin turvallisuushuoliin ja kautta koko liittokunnan ajatellaan nyt, että on jo aika siirtyä eteenpäin.

– Odotamme liittymisen tapahtuvan mahdollisimman pian, hän tiivistää.

Turkin ja Unkarin Ruotsi-jarrutus on osaltaan seurausta Naton päätöksenteossa sovellettavasta yksimielisyyden vaatimuksesta. Smithin mukaan kyse ei kuitenkaan ole Naton heikkoudesta tai valuviasta, vaan hän kääntää asian sotilasliiton vahvuudeksi.

Smithin mukaan kukaan Natossa ei valita yksimielisyyden vaatimuksesta.

– Natolla on 74 vuoden kokemus sellaisten tilanteiden hoitamisesta, joissa jonkin (jäsenmaan) käsi nousee ylös (erimielisyyden merkiksi). Joskus se on ollut Yhdysvallat, joskus tulevaisuudessa se saattaa olla vaikka Suomi, hän kuvailee.

STT:n aiemmin tapaaman toisen Naton diplomaattilähteen mukaan Vilnassa saavutetaan varmasti yksimielisyys kaikista tärkeistä asioista. Hänen mukaansa on kuitenkin aiheellista olla huolissaan siitä, lasketaanko konsensuksen rima alas pienimmän yhteisen nimittäjän tasolle.

Smith sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että ensi kesän huippukokouksen päätöksistä tulee lopulta sekä kunnianhimoisia että merkittäviä. Luvassa on muun muassa konkreettisia päätöksiä Naton puolustuksen ja pelotteen vahvistamisesta sekä uudistuksista sotilasliiton komento- ja joukkorakenteeseen. Nato on myös laatinut uusia alueellisia puolustussuunnitelmia.

– Vilnassa on tärkeä seurata, miten yksittäiset jäsenmaat – ja Suomi on tässä mukana – varaavat joukkojaan näiden alueellisten suunnitelmien toteuttamiseen, Smith sanoo.

Suurlähettiläs korostaa haastattelussa, että päätökset Suomen osallistumisesta Naton operaatioihin – kuten itäisessä Euroopassa oleviin monikansallisiin Nato-pataljooniin, tulevaisuudessa ehkä prikaateihin – tehdään viime kädessä Suomessa.

Smithin mukaan Vilnan päätökset eivät jää vain paperille vaan toimeenpanoon on määrä ryhtyä ”huippukokousta seuraavien viikkojen aikana”.

Huippukokouksessa on myös tarkoitus muotoilla uusiksi Naton ensi vuonna päättyvä suositus, jonka mukaan jäsenmaiden tulisi käyttää puolustusmenoihinsa rahamäärä, joka vastaa kahta prosenttia niiden bruttokansantuotteesta. Smithin mukaan olisi tärkeää, että sitoumuksesta tehtäisiin pysyvä eikä vain tiettyyn aikaa sidottu. Tarkkaan prosenttilukuun hän ei ota vielä kantaa, mutta kaksi prosenttia lienee jatkossa vähimmäistaso.

– Tullaan varmaan kuulemaan paljon puhetta lattiasta, ei katosta, hän muotoilee.

Ensi kertaa Naton jäsenmaa Suomessa vieraileva Yhdysvaltain Nato-suurlähettiläs ei ole erityisen huolissaan siitä, että Naton Venäjän-vastainen raja piteni kaksinkertaiseksi Suomen liittymisen myötä.

– Suomella on huomattavan vahvat asevoimat, jotka ovat täysin kykeneviä puolustamaan Suomen aluetta, Smith toteaa.

Hänen mukana Nato on nykytilanteessa varalla sellaista tilannetta varten, että Suomi tarvitsisi sotilasliiton apua.

– Olemme valmiita toimimaan, Nato-lähettiläs vakuuttaa.

Suomessa on parhaillaan ja lähiviikkoina harjoittelemassa satoja yhdysvaltalaissotilaita. Yhdysvaltain Suomen-suurlähettilään Douglas Hickeyn mukaan tämä kertoo paljon maiden kahdenvälisistä suhteista.

Erillään Nato-liittymisprosessista Suomi on valmistellut Yhdysvaltain kanssa myös kahdenvälistä puolustusyhteistyösopimusta. Hickeyn mukaan prosessi ei ole aivan yksikertainen, mutta neuvottelut ovat sujuneet hyvin.

– Meillä on ollut kaksi tapaamista täällä Helsingissä, ja kesäkuuksi on suunniteltu kolmas Washingtoniin. Molemmat osapuolet pyrkivät saamaan sopimuksen valmiiksi mahdollisimman pian, Hickey kertoi STT:lle.