Viittaus "yleisiin syihin" laukaisi Juhannuspommin – Urho Kekkonen ja Johannes Virolainen pilasivat toimittajien juhannuksen 1979
Kotimaan poliittinen elämä hiljenee yleensä juhannuksesta alkaviksi sydänkesän viikoiksi.
Juhannuksen tienoille on ajoittunut tai ajoitettu kuitenkin toisinaan dramaattisia ja yllättäviä poliittisia uutisia pääministeri Anneli Jäätteenmäen (kesk.) erosta lähtien vaikkapa Jussi Halla-ahon luopumiseen perussuomalaisten johdosta.
Yksi kuuluisimmista juhannukseen ajoittuvista poliittisista episodeista on Johannes Virolaisen kesän 1979 ”Juhannuspommi”.
Tapahtumat saivat alkunsa, kun silloinen eduskunnan puhemies ja keskustapuolueen puheenjohtaja Virolainen antoi Suomen Kuvalehdelle haastattelun.
Haastattelussa Virolainen perusteli vaalivoittaja kokoomuksen jättämistä pois pääministeri Mauno Koiviston (sd.) vetämästä hallituksesta ”yleisiin syihin” viitaten. Suomen Kuvalehti tulkitsi suoraan, että kyse oli Neuvostoliiton suhtautumisesta kokoomukseen.
Virolaisen lausunto raivostutti presidentti Urho Kekkosen, joka oli samana keväänä Länsi-Saksan vierailullaan onnistunut nykytermein ”lobbaamaan” vierailuisännät ja osan maan lehdistöstä luopumaan termin ”suomettuminen” käytöstä.
Viikko lehden ilmestymisen jälkeen Kekkonen reagoi voimakkaasti.
Presidentti julkisti 20. kesäkuuta 1979 tiedotteen, jossa hän totesi, että ”Virolaisen käsityksillä ja mielikuvilla ei ole mitään tekemistä tosiasioiden kanssa. Eduskunnan puhemies on syistä, jotka ovat minulle täysin käsittämättömiä, antanut väärän todistuksen Suomen ulkopolitiikasta ja kansainvälisestä asemasta. Tällä menettelyllään hän on aiheuttanut vahinkoa, jonka merkitystä kansainvälisen maineemme kannalta on tällä hetkellä mahdotonta edes arvioida. Olen syvästi pahoillani.”
Kekkonen terästi lausuntoaan vielä lukemalla sen radiossa ja televisiossa. Poikkeuksellisen jyrkästä lausunnosta nousi valtava keskustelu.
Pitkän linjan politiikan toimittaja Unto Hämäläinen on todennut poliitikkojen ja toimittajien juhannuksen menneen tuolloin pilalle, koska poliitikkojen piti sanoa asiaan jotakin ja toimittajat joutuivat tekemään juttuja.
Valtaosa poliitikoista ja myös mediasta asettui jupakassa Kekkosen kannalle ja paheksui Virolaista. Vaikka Kekkosen lausuntoa ja Virolaisen sanomisia vatvottiin päiväkaupalla, kumpikaan heistä ei halunnut jatkaa julkista keskustelua.
Pikku hiljaa koko jupakka painui unohduksiin päivänpolitiikasta, mutta jäi elämään poliittiseen historiaan. Unto Hämäläisen arvion mukaan Virolainen teki palveluksen suomalaiselle tiedonvälitykselle paljastaessaan suoraan suomalaisen hallituspelin hengen ja Neuvostoliiton vaikutusvallan Suomen hallitusratkaisuihin.
Juhannuspommia käytettiin Virolaista vastaan vielä valittaessa keskustan presidenttiehdokasta syksyllä 1981.
Valtioneuvos Martti Miettunen luki keskustan puoluevaltuuskunnalle Kekkoselta kesän 1979 yhteenoton jälkeen saamansa kirjeen, jossa presidentti arvosteli Virolaista muun muassa ulkopoliittisesti epäluotettavaksi. Virolainen valittiin kuitenkin keskustan presidenttiehdokkaaksi.