Viina ei maistu suomalaisille takavuosien tahtiin – alkoholin kokonaiskulutus jatkoi viime vuonna laskuaan
Alkoholin kokonaiskulutus väheni viime vuonna kolme prosenttia toissa vuodesta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Alkoholijuomia kulutettiin sataprosenttisena alkoholina mitattuna 9,0 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti.
THL:n mukaan alkoholin kokonaiskulutuksen supistuminen johtui pääasiassa alkoholin matkustajatuonnin vähenemisestä. Matkustajatuontia pudottivat matkailua koskeneet koronarajoitukset.
– Matkustajatuonti on kahtena peräkkäisenä vuotena puoliintunut, eli se puoliintui 2020 ja sitten vielä uudestaan 2021. Se on selkein tekijä, joka painaa kokonaiskulutusta alaspäin, arvioi THL:n erityisasiantuntija Marke Jääskeläinen.
Samaan aikaan alkoholin verkko-ostokset ovat lisääntyneet, mutta ne eivät hänen mukaansa riitä kompensoimaan matkustajatuonnin supistumista.
Matkustamisrajoitukset ovat nyt suurimmaksi osaksi poistuneet. Jääskeläinen odottaa, että matkustajatuonti kasvaa uudelleen. Alkoholin kokonaiskulutus kääntyisi näin nousuun, jos alkoholijuomien myynti kotimaassa Alkosta, kaupoista ja ravintoloista pysyisi viime vuoden tasolla.
– Ennustaminen on aina vaikea laji, Jääskeläinen kuitenkin varoittaa.
THL:n mukaan alkoholijuomien myynti kotimaassa supistui viime vuonna 0,7 prosenttia. Tilastoitu kulutus kotimaassa väheni 8,1 litraan 15 vuotta täyttänyttä henkilöä kohti sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna.
Alkoholin kokonaiskulutus on ollut jo pitkään laskussa. Korkeimmillaan kokonaiskulutus oli vuonna 2005, jolloin alkoholijuomia kulutettiin 12,1 litraa henkeä kohti sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna.
Koronasta johtuva matkustajatuonnin väheneminen on aiheuttanut selvän pudotuksen alaspäin, sillä vielä vuonna 2018 kulutus ylitti 10 litran rajan ja oli vielä seuraavanakin vuonna lähes 10 litraa. Kolmessa vuodessa on siis tultu runsas litra alaspäin.
Samaan aikaan myös kotimaasta hankitun alkoholin määrä on supistunut mutta ei lainkaan niin vauhdikkaasti kuin kokonaiskulutus.
– Olisi erittäin toivottavaa että kokonaiskulutus jatkaisi hiljalleen laskuaan, vaikka koronaepidemia ja rajoitukset olisivat ohitse. Näen, että siihen on olemassa mahdollisuus, Jääskeläinen sanoo.
Paljon pelätty vahvojen oluiden ja lonkeroiden myynnin vapauttaminen ruokakauppoihinkaan vuonna 2018 ei aiheuttanut mitään tuntuvaa käännettä ylöspäin.
– Kokonaiskulutus nousi aivan hivenen. Mitään räjähdystä vahvan oluen myynnissä tai sen vaikutuksessa kokonaiskulutukseen ei tapahtunut, Jääskeläinen kertoo.
Jääskeläinen arvioi, että alkoholihaittojen kehitys on seuraillut yleisesti ottaen kokonaiskulutuksen määrää. Poikkeuksena ovat kuitenkin alkoholista johtuvien maksasairauksien aiheuttamat kuolemat.
– Ne ovat kääntyneet vuoden 2017 jälkeen aika jyrkkäänkin nousuun etenkin miehillä, hän sanoo.
Samoin kävi vuoden 2004 jälkeen, jolloin syynä oli alkoholiveron tuntuva alentaminen. Paljon entuudestaan juovat lisäsivät kulutustaan.
– Heidän elimistönsä oli jo valmiiksi huonossa kunnossa, ja he lisäsivät sen verran alkoholinkulutustaan, että seurauksena oli kuolema, Jääskeläinen muistelee.
Alkoholijuomien kulutuksen rakenne on muuttunut vain hiljalleen. Oluet ovat edelleen suosituimpia alkoholijuomia 46 prosentin osuudella sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna. Osuus on pienessä laskussa, mutta vahvojen oluiden suosio on kasvanut keskioluen kustannuksella.
Viime vuonna tapahtui hienoinen käänne, kun mietojen viinien osuus laski toissa vuodesta vajaalla prosenttiyksiköllä 20,2 prosenttiin. Mietojen viinien osuus on lähes kaksinkertaistunut tällä vuosituhannella.
Väkevissä juomissa THL tilastoi jälleen pientä laskua, mutta siidereiden ja juomasekoitusten, kuten lonkeroiden, kulutuksen osuudet nousivat.