Vieraskynä: Keskusta ja Saamenmaa
Vuonna 1970 juuri eduskuntaan valitun 23-vuotias Paavo Väyrysen ensimmäinen lakialoite kansanedustajana oli ehdotus saamelaisten aseman parantamisesta.
Aloitettaan hän perusteli mm. “Kun suomalaiseen maanomistukseen pohjautuva kulttuuri on tunkeutunut saamelaisalueelle, ovat vanhat nautintaoikeudet uhattuina. Suomalainen yhteiskuntakoneisto ei tunne niitä eikä se ole valmis myöntämään niiden oikeutusta:”
1970-luvun eduskunnassa Väyrynen ei ollut yksin. Saamelaisten aseman parantamisesta tekivät aloitteita kansanedustajat kaikista puolueista.
Saamelaisille vaadittiin omaan kansanedustajaa, oikeusasiamiestä ja omaa parlamenttia, johon saamelaiset itse saisivat valita edustajansa. Viimeksi mainittu ehdotus toteutui, kun saamelaisten vaaleilla valitsema Saamelaisvaltuuskunta aloitti työnsä 1973. Sen toteutti Ahti Karjalaisen johtama keskiryhmien ja vasemmiston hallitus.
Kaksikymmentä vuotta myöhemmin valtuuskunnan nimi muuttui Saamelaiskäräjiksi ja alkuperäkansa saamelaisten oikeus omaan kulttuuriin kirjattiin perustuslakiin. Tämän uudistuksen toteutti Esko Ahon johtama porvarihallitus.
Olen ihastellut sitä intoa, millä 1970-luvun poliitikot halusivat parantaa saamelaisten asemaa. Ehdotuksia tehtiin ja tuettiin yli puoluerajojen. Keskusta oli monen aloitteen tekijä ja toteuttaja.
Saamelaisasiat ovat tänäänkin ajankohtaisia. Eduskunnan käsittelyssä on saamelaiskäräjälakiehdotus. Näemmekö nyt keskustaa johtamassa uudistajien rintamaa? Ovatko puolueeni kellokkaat tekemässä työtä saamelaisten aseman parantamiseksi?
Tätä emme havaitse. Näemme sen sijaan keskustan asettuneen saamelaiskysymyksissä useimmiten vastarintaan kuin aktiiviseksi asioiden edistäjäksi.
Kansanedustajat, keskusta muiden joukossa, ovat keskittyneet kinastelemaan siitä, kuka on heidän mielestään oikea saamelainen, vaikka asia – saamelaisuuden määritteleminen – on pitkään kansainvälisessä oikeudessa tunnustettu olevan alkuperäiskansan oma asia. Joka haluaa olla alkuperäiskansan jäsen, täytyy siihen itse haluta ja kansan täytyy hyväksyä jäseneksi.
Pitkään Suomessa ennustettiin saamelaisuuden häviävän, sulautuvan valtakulttuuriin. Näin ei ole käynyt.
Saamelaisia on Suomessa noin 10 000. Yli viiden miljoonan asukkaan maassa se on todella pieni joukko.
Pitkään Suomessa ennustettiin saamelaisuuden häviävän, sulautuvan valtakulttuuriin. Näin ei ole käynyt. Saamelaiskulttuuri on elinvoimainen. Suomessa puhutaan kaikkia kolmea saamen kieltä; inarinsaamea, koltan saamea ja pohjoissaamea. Ei ole kohtuutonta, jos saamelaiset tahtovat, että heidän tulee saada päättää omasta hallinnostaan. Saamelaiset ja saamelaiskulttuuri on kansallinen rikkaus.
Kunpa kuulisin keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen sanovan eduskunnassa: Saamelaisten oman itsehallinnon vahvistaminen ei ole meiltä suomalaisilta pois.
Suomenmaa julkaisee viikottain politiikan ja median asiantuntijoiden Vieraskynä-kirjoituksia. Kirjoituksissa analysoidaan puoluepolitiikan asetelmia ja suomalaista yhteiskuntaa muovaavia trendejä. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä.