Vieraskolumni: Reilu sukupolvisopimus
Tähän asti olemme Suomessa tottuneet siihen, että aina seuraava sukupolvi on edeltäjäänsä paremmin koulutettu ja lapset ovat voineet nauttia vanhempiaan paremmasta elintasosta.
Tänään tilanne ei ole enää näin yksinkertainen. Taloudellisesti ja sosiaalisesti sekä ympäristön kannalta kestävä tulevaisuus vaatii nyt erityisen vahvaa ja näkemyksellistä yhteiskuntapolitiikkaa.
Järjestimme äskettäin seminaarin Suomen Pankin ja Suomen Ylioppilaskuntien liiton yhteistyönä.
SYL:n puheenjohtaja Lotta Leinonen totesi hienossa avauspuheessaan, että sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden on oltava yhteiskuntapolitiikan keskiössä.
Onnistuneen yhteiskuntapolitiikan yksi tärkeä mittari onkin, onko yhteiskunta – Leinosta lainaten – reilu ja kestävä tuleville sukupolville.
Kyse on sukupolvisopimuksesta, jossa varttuneiden ja vuorollaan nousevien polvien on kunkin tehtävä osansa.
Kaiken perusta on sivistyspääoma. Sen ydin luodaan peruskoulussa, jossa kaikki ei nyt ole hyvin. Oppimistulosten heikkeneminen on laajasti jaettu huoli.
Helsingin Sanomat toi hiljattain artikkelissaan arvokkaalla tavalla opettajien äänen keskusteluun.
Lähes sadan opettajan joukko – kentän ihmisten koulukomitea – esitti käytännöllisiä, koulun arjesta kumpuavia toimenpiteitä peruskoulun pelastamiseksi.
Niitä yhdistää perusasioihin keskittyminen ja rauhan antaminen oppimiselle, kännykkäparkeista lähtien.
Koulut eivät kuitenkaan voi yksin tehdä kaikkea. Kahden ällän, liikkumisen ja lukemisen, lisääminen lasten arjessa ehkäisisi monta tulevaisuuden ongelmaa.
Kannan syvää huolta erityisesti poikien lukutaidosta. Lukemaan kannustaminen joka kodissa olisi nyt kullanarvoinen selustatuki opetuksen ammattilaisille.
Oman äidinkielen osaamisen arvoa korostavat myös yliopistojen uudet, tervetulleet linjaukset opiskelijavalintojen perusteista.
Vahvoja kansallisia vientivetureita ja alueiden monipuolista yritystoimintaa ei synny ilman panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Sivistyspääoma on myös talouden elinvoiman tekijä.
Vahvoja kansallisia vientivetureita ja alueiden monipuolista yritystoimintaa ei synny ilman panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen.
Niiden laiminlyönti johtaa näivettymiseen.
Kestävän kasvun eväitä tarvitaan myös sen tähden, että tulevat polvet perivät vahvan julkisen talouden, jonka turvin hyvinvointipalveluista ja koulutuksesta pystytään jatkossakin huolehtimaan.
Osaamista ja oivalluksia tarvitaan myös ihmiskunnan suurimpien haasteiden, ilmastonmuutoksen ja luontokadon, pysäyttämiseen.
Meidän keski-ikäisten ja varttuneempien polvien vastuulla on puolestaan kantaa tämän päivän päätöksillä oma osamme sukupolvisopimuksen toteutumisesta.
Osa tätä työtä on vaalia sivistyspääomaa ja sitä, että nuoret saavat riittävät eväät kohdata tulevaisuuden hyvin henkisin ja muin eväin, osaavina ja avarasti maailmaa katsovina kansalaisina.
Moni nuori saa näinä päivinä päättötodistuksensa, valmistuu ammattiin tai saa tutkinnon. On juhlahetki.
Ylioppilas vuosimallia 1981 onnittelee teitä sydämellisesti – tulevaisuus on teidän.
Kirjoittaja on Suomen Pankin pääjohtaja.