Vienti yrittää vakuuttaa muut palkkakaton hyödyistä

Vientiteollisuuden työnantajia ja työntekijöitä edustavat liitot vakuuttavat olevansa lähellä toisiaan Suomen mallin valmistelussa.

Vientiteollisuuden yhteisymmärrys olisi kuitenkin vasta ensimmäinen askel, sillä toistaiseksi palvelualan ja julkisen sektorin liittoja ei ole päästetty samaan pöytään.

Suomen mallilla tarkoitetaan periaatetta, jossa avoimelle kilpailulle alttiit vientialat määrittäisivät palkankorotusten ylärajan. Sen jälkeen omista työehtosopimuksistaan neuvottelevat julkinen sektori ja palvelualat eivät saisi ylittää kustannustasoa.

Ensi viikon perjantaina myös muiden alojen liitot pääsevät ensimmäistä kertaa saman neuvottelupöydän äärelle.

– Jos muiden sektoreiden kanssa ei keskustella, uutta työmarkkinamallia ei tule. Iso haaste on, että julkinen sektori ja palvelusektori saadaan sitoutumaan malliin, vientiliittoihin kuuluvan Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo.

Vientiteollisuuden työehtosopimukset umpeutuvat ensin, joten joka tapauksessa niiden palkankorotukset vaikuttavat muiden alojen neuvotteluihin.

Vientiliitoista halutaan tuoda palvelualoille ja julkiselle sektorille viesti, että palkankorotuskilpailu rapauttaisi Suomen kilpailukykyä.

– Palvelualojen ja julkisen sektorin ammattiliitot eivät ehkä ole toistaiseksi miettineet asioita siltä kantilta, että viennin menestys on aidosti kotimarkkinoiden etu, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen sanoo.

Suomalaistehdas tarvitsee palveluita ja maksaa veroja, joten muiden alojen palkankorotukset vaikuttavat sen kilpailukykyyn.

Toisaalta paperimies ansaitsee niin paljon kaupan myyjää enemmän, että saman prosenttikorotuksen sopiminen molemmille ei lämmitä Palvelualojen ammattiliitto PAMissa.

– Emme voi lähteä mukaan sellaisiin malleihin, joilla betonoidaan palkkaerojen kasvu sukupuolten ja toimialojen välillä, PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo sanoo.

Ratkaisu voi löytyä tasa-arvoeristä ja osin euromääräisistä korotuksista, jotka tasaavat erojen kasvua.

Vientisektorilla kaivataan palvelualoilta ja julkiselta sektorilta sitoutumista malliin, jossa viennin työehtosopimukset määrittävät myös muiden kustannusnousun.

Työnantajapuolella myös korostetaan, että vienti määrittelisi vain korotuskaton.

– Toki alakohtainen tuottavuus on huomioitava. Jos palkanmaksukykyä ei ole, niin ei tehdä samanhintaisia sopimuksia eli enimmäistaso on pystyttävä alittamaankin, Kemianteollisuuden työmarkkinatoiminnasta vastaava johtaja Jyrki Hollmén sanoo.

Teknologiateollisuuden Inkeroisen mukaan sopimus sitoutumisesta Suomen malliin olisi hyvä asia, mutta käytäntö ratkaisee.

Vientialojen haastatellut työnantaja- ja työntekijäliitot jakavat näkemyksen, että vienti voisi tehdä yhtenäisen palkkaratkaisun.

– Vientialoilla on useita kymmeniä työehtosopimuksia. Voisimme hakea laajempaa päänavausta, joka antaisi signaalin muille toimialoille, Inkeroinen sanoo.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo, että SAK:n sisällä on ristiriitoja korotustavasta, mutta kaikkien pitäisi sitoutua samaan vientivetoiseen ajatteluun.

– Jos vientiliitot korottelevat toisiaan, se on kovempi juttu. Viennin ratkaisun pitäisi olla tasainen, Vanhala sanoo.