Vesa Vihriälä varoittaa päättäjiä julkisen velan "räjähtävästä urasta" ja "populistisesta seireenilaulusta"
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan nyt ei ole riittäviä syitä verotuksen merkittävälle keventämiselle.
– Verotuksen keventämistä on esitetty usealta taholta vastaukseksi inflaation kiihtymiseen ja kasvunäkymien heikentymiseen. Perusteita on useita: elvytys taantumauhan vähentämiseksi, työn verotuksen osalta työn tarjonnan lisääminen sekä poliittiset syyt lievittää inflaation aiheuttamaa ostovoiman heikentymistä ja samalla tukea kilpailukykyä säilyttävää palkkamalttia, Vihriälä listaa blogissaan.
Talousgurun mukaan kaikki edellä mainitut ovat sellaisenaan kelvollisia ajatuksia, mutta riittämättömiä ilman vastaavia menojen leikkauksia, kun otetaan huomioon julkisen talouden haasteet.
Vihriälä muistuttaa, että julkisen talouden alijäämä on noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 4 miljardia euroa. Pidemmällä aikavälillä menopaineet voivat nostaa kestävyysvajeen jopa 2,5–3 prosenttiin.
– Tämä merkitsee julkisen velan asettumista ennen pitkää räjähtävälle uralle, ja se toteutuu ilman uusia isoja velkaantumista nopeasti lisääviä sokkeja.
Työn verotuksen keventämistä Vihriälä pitää kalliina tapana vahvistaa tarjontaa.
– Energiaverojen, esimerkiksi sähkön alv:n, alentaminen, mitä myös on esitetty, on pitkäaikaisena vielä ongelmallisempi vaihtoehto. Se ei tue työvoiman tarjontaa, mutta heikentää kannustimia vähentää energian käyttöä, mikä fossiilienergian osalta on täysin välttämätöntä.
Kokonaisveroasteen merkittävä lasku ei puolestaan ole Vihriälän mukaan realistinen tavoite julkisia menoja ja tasapainoa koskevien paineiden takia.
Vihriälä toteaa, ettei budjettiriihen kokoontuvan hallituksen osa ole helppo.
– Neuvojen antaminen ulkopuolelta on helppoa verrattuna poliittisten päättäjien tehtävään toteuttaa viisasta politiikkaa. Demokratiassa päätöksentekijät tarvitsevat kansalaisten tuen ratkaisuilleen, etenkin kun on kyse asioista, joiden toteuttaminen edellyttää pitkäaikaista vallankahvassa pysymistä.
Työelämäprofessori korostaakin, että kansalaisten mukana pitämiseksi poliitikkojen päättämien ”pehmennysten” tulee olla mahdollisimman hyvin kohdennettuja, maltillisia ja tilapäisiä.
– Politiikan päälinjan ei tule antaa horjua populististen seireeninlaulujen takia, vaikka kansalaisten toiveita otettaisiinkin huomioon. Energian hinnan viimeaikainen nousu on osa hintaa, jota maksamme Venäjän hyökkäyssodasta. Se on pieni verrattuna ukrainalaisten maksamaan hintaan. Yhtä lailla fossiilienergiasta luopumiselle ei ole kelvollista vaihtoehtoa. Kumpikin on hyväksyttävä, ja päättäjien on tämä tohdittava äänestäjille kertoa.
