Venäjän talous supistuu prosenttikaupalla ja irtaantuu maailmantaloudesta, ennustaa Suomen Pankki – vaivoina pakotteet, inflaatio ja aivovuoto

Venäjän talous supistuu sekä tänä että ensi vuonna neljä prosenttia, ennustaa Suomen Pankki.

Kehitysarvio on osa Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) tuoretta Venäjä-ennustetta. Sen mukaan maalle asetetut tuontikiellot supistavat tuloja sekä epävarmuus ja inflaatio leikkaavat kulutusta ja investointeja merkittävästi. Lisäksi sodan ja liikekannallepanon käynnistämä aivovuoto heikentää kasvun edellytyksiä.

Ennusteen mukaan Venäjän talous ja yhteiskunta irtautuvat maailmantaloudesta. Laitos ennakoi, että yhteistyö Kiinan kanssa korvaa menetettyjä länsisuhteita vain pieneltä osin.

Ennusteen laatijat kirjoittavat, että Venäjän taloudessa on edessä pitkä ja osin kivulias sopeutuminen aiempaa matalampaan tulotasoon. Vuodelle 2024 laitos ennakoi prosentin talouskasvua.

–  Sopeutuminen uuteen tasapainoon ja maaliskuiset presidentinvaalit voivat tilapäisesti kohentaa talouskasvua vuonna 2024, mutta sodan ja eristäytymisen takia Venäjän talouden potentiaalinen kasvuvauhti jää tulevaisuudessa aiempaakin hitaammaksi, ennusteessa kirjoitetaan.

Laitoksen Venäjä-ryhmä huomauttaa, että Venäjän talouskehityksen ennustamiseen liittyy suurta epävarmuutta. Sodan kulun ohella maan sisäisten talouspäätösten ennakoiminen on vaikeaa, kun Venäjä pyrkii rakentamaan omavaraistaloutta.

–  Taloushistoriasta ei löydy hyvää vertailukohtaa tällaisen rakennemuutoksen vaikutusten arvioimiselle, ennusteessa kirjoitetaan.

Ennuste olettaa, että Ukrainan sodan sotatoimet eivät laajene merkittävästi nykyisestä. Ryhmä huomauttaa siitä mahdollisuudesta, että Venäjää vastaan asetettuja pakotteita voidaan laajentaa.

Vastaavasti Venäjän peräytyminen tunnustettujen rajojensa sisäpuolelle tukisi pakotteiden purkamista ja talouden toipumista. Tätä tosin ryhmä pitää kovin epätodennäköisenä.

–  On mahdollista, että Venäjän sotilaalliset tappiot kasvavat ja niiden kattamiseksi turvaudutaan laajempaan liikekannallepanoon, talouden mobilisointiin sekä budjettialijäämien setelirahoitukseen. Tällaisessa skenaariossa sodan talousvaikutukset olisivat ennustettua suurempia.