Venäjän takavarikoitujen varojen ohjaaminen Ukrainalle on helpommin sanottu kuin tehty
Ajatus on houkuttelevan yksinkertainen: lännen pitäisi luovuttaa miljardeja dollareita jäädytettyä venäläistä omaisuutta Ukrainalle jälleenrakennuksen rahoittamiseksi. Asiassa on kuitenkin suuria oikeudellisia ongelmia – mikä tarkoittaa käytännössä, että edistystä on ollut niukasti.
Venäjän Ukrainaan viime vuoden helmikuussa aloittaman laajan hyökkäyksen aikana Venäjää vastaan on asetettu ennennäkemättömät talouspakotteet. Länsimaiset pankit ja viranomaiset ovat jäädyttäneet arviolta 350 miljardia dollaria Venäjän valtion omaisuutta, valuuttavarantoja ja oligarkkien omaisuutta.
– Niin paljon vahinkoa on tehty ja vahingon aiheuttaneen maan pitäisi maksaa, sanoi Kanadan varapääministeri ja valtiovarainministeri Chrystia Freeland yleisölle Maailman talousfoorumissa viime kuussa.
Joulukuussa Kanada aloitti oikeudenkäynnit noin 26 miljoonan dollarin luovuttamiseksi. Nämä rahat kuuluvat oligarkki Roman Abramovitshin omistamalle yritykselle, joka on pakotteiden kohteena. Venäjän diplomaatit vertasivat hanketta ”ryöstöön kirkkaassa päivänvalossa”.
Aiemmin tässä kuussa Euroopan komissio lupasi tehostaa työtään Venäjän jäädytettyjen varojen käyttämiseksi Ukrainan jälleenrakennuksen tukemiseen.
Jäädytettyjen varojen ohjaaminen Ukrainalle on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.
– On tuotu esiin 50 vaihtoehtoista ehdotusta, miten se tehdään. Jos haluat varmistaa, että jotain ei koskaan saada aikaan, esitä 50 erilaista ehdotusta, moittii yhdysvaltalainen aktivisti ja entinen sijoittaja Bill Browder uutistoimisto AFP:lle.
Oikeusasiantuntijat ovat tehneet eron länsimaisten hallitusten jäädyttämien yksityisten varojen, kuten oligarkin huviveneen, ja valtion omaisuuden, kuten Venäjän keskuspankin valuuttavarannon, välillä.
Länsimaissa valtiot saavat takavarikoida yksityistä omaisuutta pysyvästi vain hyvin rajoitetuissa olosuhteissa. Yleensä tämä on mahdollista ainoastaan, kun varojen voidaan osoittaa olevan rikoksella hankittuja.
– Emme todellakaan tiedä, mitkä venäläisten oligakkien kiinteistöt ovat rikoksen tuottoa. Miten se aiotaan todistaa ilman Venäjän yhteistyötä, kysyy kansainvälisen oikeuden asiantuntija Anton Moisejenko Australian kansallisesta yliopistosta.
Hänen mukaansa Kanada on toistaiseksi ainoa valtio, joka on ottanut asiassa käyttöön ”ainutlaatuisen aggressiivisen lähestymistavan”.
– On mielenkiintoista nähdä, kuinka heille käy.
Valtion varat, kuten keskuspankkivarannot, aiheuttavat erilaisia mutta yhtä mutkikkaita ongelmia. Lähtökohtana on se, että valtio ei takavarikoi toisen omaisuutta.
– Kansainvälinen oikeus suojelee yleensä valtion omaisuutta takavarikointia vastaan. Poikkeuksia on, mutta niiden laajuus on epäselvä, kirjoitti Paul B. Stephen Capital Markets Law Journalissa viime kesäkuussa.
Monet asianajajat uskovat, että Ukrainan paras mahdollisuus takavarikoidun venäläisrahan saamiseen on yrittää päästä kannaltaan suotuisaan sopimukseen taisteluiden lopettamiseksi. Sopimuksen olisi sisällettävä Ukrainalle tulevat korvaukset.
Toiset kuitenkin kannattavat jyrkempää lähestymistapaa, joka lähettäisi viestin myös muille valtioille, mukaan lukien Kiinalle.