Venäjä kasvattaa jäänmurtajalaivastoaan pohjoisen luonnonvarat ja kuljetusmahdollisuudet mielessä
Kapteeni Dmitri Lobusov polttelee piippuaan ja huudattaa aluksensa äänitorvea merkiksi siitä, että pian ollaan perillä. Puoli tuntia myöhemmin 160-metrisen ydinjäämurtaja 50 Let Pobedyn (50 vuotta voittoa) valtava oranssinmusta runko pysähtyy kävelyetäisyydelle pohjoisnavasta.
Matkustajat astelevat pian valkoisella jäälakeudella. Joukossa on ryhmä venäläiskoululaisia, jotka olivat voittaneet matkan kilpailussa.
Ankkurin laskemiseen pohjoisnavan merialue on aivan liian syvä, mutta eipä sille ole tarvettakaan aluksen kököttäessä keskellä jäävalleja. Jää tosin liikkuu hiljakseen merivirtausten mukana ja vie jäällä astelevaa joukkoa jälleen edemmäs kohteesta.
Noin 2400 kilometrin matka Murmanskista pohjoisnavalle on kestänyt kolme ja puoli päivää. Vaikka Rosatom-yhtiön murtajan ydinreaktorista saa irti 75 000 hevosvoiman tehot ja alus pystyy kulkemaan yli kaksimetrisessä jäässä, on matka pohjoisnavalle mahdollinen vain kesällä.
Alueen meriä suurimman osan kolme vuosikymmentä kestäneestä urastaan kyntänyt kapteeni Lobusov on havainnut olosuhteiden pohjoisessa muuttuneen.
– 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa jää oli paljon vaikeampaa ja paksumpaa. Oli paljon monivuotista jäätä, sitä tuskin enää näkee, 57-vuotias merikarhu kertoo.
Lobusovin mukaan vanhempi jää on vahvempaa, koska se muodostuu monen vuoden aikana ja menettää samalla suolapitoisuuttaan. Nykyisin Pohjoisen jäämeren jää sulaa usein alle vuoden kuluessa jäätymisestään. Venäjän ilmatieteen laitoksen mukaan Pohjoisen jäämeren jääpeite on nykyään 5–7 kertaa ohuempi kuin 1980-luvulla, ja kesäisin yhä suurempi osa merestä lainehtii sulana.
Vielä jäätä kuitenkin riittää, ja siksi Venäjän panostaa lisää nyt jo maailmanmitassa ainutlaatuiseen jäänmurtajalaivastoonsa. Viiden käytössä olevan ydinjäänmurtajan lisäksi suunnitelmissa on rakentaa neljä uutta seuraavien viiden vuoden aikana. Niistä jokaisen arvioidaan maksavan yli 340 miljoonaa euroa.
– Kolmannes maa-alueestamme on napapiirin pohjoispuolella. Esi-isämme ovat hallinneet pitkään jäisiä vesiä. Me jatkamme tätä perinnettä menestyksekkäästi, kapteeni Lobusov kehuu.
Pohjoiseen Venäjää houkuttavat jäiden sulaessa pääasiassa luonnonrikkaudet sekä koillisväylän mahdollisuudet. Toki myös alueen strateginen merkitys on turvallisuuspolitiikassa lisääntynyt.
Venäjä sai viime keväänä pyytämättä ja yllätyksenä tilaisuuden muistuttaa Venäjän pohjoispuolitse kulkevan koillisväylän tarjoamasta kuljetusvaihtoehdosta, kun valtava Ever Given -konttialus tukki maailman rahtiliikenteen valtaväylän Suezin kanavan useiksi päiviksi Egyptissä.
Toistaiseksi koillisväylää ei vielä pääse purjehtimaan vuoden ympäri ilman jäänmurtaja-apua, vaikka kesäkuukausina se joiltakin erikoisvarustelluilta aluksilta jo onnistuukin. Jos liikenne saataisiin ympärivuotiseksi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, Venäjä toivoo vuotuisten rahtimäärien nousevan viime vuoden 33 miljoonasta tonnista 160 miljoonaan tonniin vuoteen 2035 mennessä. Sekin olisi tosin vielä murto-osa Suezin läpi vuodessa seilaavan rahdin määrästä.
Gazpromin, Rosneftin ja Noril sk Nickelin kaltaisilla valtiollisilla jättiyhtiöillä on jo käynnissä suuria projekteja arktisen alueen öljy-, kaasu- ja mineraalivarojen hyödyntämiseksi entistä paremmin. Varapääministeri Aleksandr Novakin mukaan mahdollisuudet ovat valtavat.
– Puhumme noin 15 miljardista tonnista öljyä ja 11 biljoonasta kuutiometristä kaasua. Se on tarpeeksi kymmeniksi ellei sadoiksi vuosiksi, Novak sanoi aiemmin tässä kuussa.
Öljyn ja kaasun lisääntyvä hyödyntäminen on mahdollisuuden lisäksi uhka. Paitsi että pohjoisen ympäristö on hyvin herkkä saastumiselle, etenee fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuva ilmastonmuutos nopeimmin juuri pohjoisilla alueilla, kuten Venäjällä.
Presidentti Vladimir Putin onkin määrännyt hallituksen etsimään keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi alle EU:n itselleen asettaman tavoitetason vuoteen 2050 mennessä. Ei ole selvää, miten tämä sopii yhteen lisääntyvän öljyn- ja kaasunetsinnän sekä hyödyntämisen kanssa. Muun muassa Siperiassa tänä vuonna raivonneita laajoja maastopaloja Putin on kuvaillut ennennäkemättömäksi luonnonkatastrofiksi.
Jo 59:nnen kerran pohjoisnavalle matkanneella 50 Let Pobedy -murtajalla pyritään ottamaan huomioon ainakin aluksen välittömässä läheisyydessä oleva ympäristö. Vain 27-vuotiaana jättialuksen perämieheksi ylennyt Diana Kidzhi määrää miesvaltaisen miehistön hiljentämään vauhtia, jotteivät jäälakeudella havaitut jääkarhut häiriintyisi jättimurtajan rymistelystä.
– Jääkarhut ovat isäntiä täällä, tämä on niiden koti. Me olemme vain vieraita, kapteeni Lobusov toteaa.