Venäjä halunnee Itämeren ohjusharjoitukselle huomiota, arvioi ruotsalaistutkija
Venäjä todennäköisesti hakee Itämeren ohjusharjoituksillaan huomiota sotilaalliselle voimalleen ja läsnäololleen alueella, arvioi ruotsalainen Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkija Fredrik Westerlund.
Jos tämä on Venäjän tavoite, se on Westerlundin mukaan onnistunut siinä jo ennen harjoituksen alkamista.
– Riippumatta siitä mitä tapahtuu, Venäjä on jälleen kerran saanut meidät tarkkailemaan ja puhumaan sotilaallisesta kyvystään, Westerlund pohtii STT:n puhelinhaastattelussa.
– En usko, että Moskovalla on mitään tätä vastaan.
Venäjä ilmoitti viime viikolla järjestävänsä ohjusharjoituksia eteläisellä Itämerellä 4.-6. huhtikuuta.
Yksi harjoitusalue sijaitsee poikkeuksellisen lähellä Ruotsin ja Tanskan aluevesiä, toinen taas aivan Latvian edustalla.
Ruotsin puolustusvoimien tutkimuslaitoksessa FOI:ssa työskentelevän Westerlundin mukaan harjoituksen sisällöstä on vaikea sanoa mitään varmaa etukäteen.
Ilmoitus 18 000 metrin korkeuteen ulottuvasta vaara-alueesta saattaisi hänen mukaansa viitata laivaston ilmatorjuntaohjusten ampumiseen.
Westerlundin mukaan ei ole mahdotonta, ettei harjoitusta tai testejä olisi voinut suorittaa Venäjän tavanomaisilla harjoitusalueilla esimerkiksi lähempänä Kaliningradia
– Lienee kuitenkin todennäköisempää, että tämän toiminnan halutaan saavan huomiota osakseen, hän sanoo.
Itämeren alueen muiden maiden voi olettaa kohdistavan tiedusteluresursseja ilmoitetuille harjoitusalueille loppuviikosta.
– Voi myös olla, että Venäjä haluaa huomion pois jostain toisesta toiminnasta, hän jatkaa.
Westerlundin mukaan myös Venäjällä sotaharjoituksia järjestetään ensi sijassa joukkojen toimintakyvyn parantamiseksi.
Toisaalta maalla on myös kokemusta sotilaallisen ja poliittisen hyödyn yhdistämisestä ja poliittisten viestien lähettämisestä harjoitustoiminnan avulla.
Venäjän asevoimat ovat tutkijan mukaan politisoituneet.
– Sotilasjohto on selvästi tietoinen roolistaan ulkopolitiikassa, Westerlund tiivistää.