VATT:n tutkija: "Mahdolliset leikkaukset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan hyvä tehdä noususuhdanteessa"

Politiikan syksy on ollut täynnä ehdotuksia ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamiseksi. Asialla ovat olleet erityisesti eduskunnan oikeistopuolueet, ja torstaina ajatusta väläytti jälleen myös valtiovarainministeriö. Ehdotuksia on perusteltu erityisesti sillä, että leikkaukset kohentaisivat julkista taloutta.

Tutkimusprofessori Tomi Kyyrä Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATT:sta huomauttaa, että työttömyysturvan optimaalista tasoa on ylipäätään vaikea määritellä. Hän huomauttaa, että julkisen talouden kannalta optimaalinen taso on lisäksi riippuvainen suhdanteista: laskusuhdanteessa työttömyysturva voisi olla anteliaampi.

Kyyrän mukaan mahdolliset merkittävät leikkaukset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan olisikin hyvä tehdä noususuhdanteessa.

–  Ja voisi olla toivottavaa, että olisi jokin mekanismi tai lupaus siitä, että jos ajaudutaan taantumaan, niin päivärahan enimmäisaikaa voitaisiin pidentää ja mahdollisesti sen tasoa nostaa. Se tehostaisi työttömyysturvan suhdanteita tasaavaa roolia, Kyyrä sanoo STT:lle.

Hän huomauttaa, että kun ihmisten tulotaso laskee työttömyyden myötä, voidaan kattavalla työttömyysturvalla huolehtia siitä, että heidän ostovoimansa putoaa mahdollisimman vähän. Tällöin he kulutuskäyttäytymisellään tukevat taloutta matalasuhdanteessa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamisen on tutkimuksissa todettu kohentavan julkista taloutta, sillä se lyhentää työttömyysjaksoja ja nopeuttaa työllistymistä. Kyyrä sanoo tämän perustuvan siihen, että työtä haetaan ehkä aktiivisemmin ja toisaalta madalletaan rimaa sen suhteen, minkälaisia työpaikkoja otetaan vastaan.

–  Kääntöpuolena siinä on sitten se, että ihmiset voivat työllistyä sellaisiin työpaikkoihin, jotka eivät täysin vastaa heidän osaamistaan. Tällaisissa työpaikoissa he ovat vähemmän tuottavia, mikä voi näkyä alhaisempana palkkana, ja siinä, että työsuhteet eivät välttämättä kestä niin pitkään.

Johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen valtiovarainministeriöstä puolestaan sanoo, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistus pitäisi toteuttaa heti vaalikauden alussa, jos halutaan, että sen vaikutukset näkyvät jo ensi hallituskaudella.

–  Yleensä työllisyyttä kasvattavat rakenteelliset uudistukset näkyvät viiveellä, hän sanoo STT:lle.

Hänen mielestään uudistusta valmistellessa on tärkeää katsoa, miten se vaikuttaa julkisen talouden lisäksi kotitalouksiin.

–  Se on viime kädessä poliittinen arvovalinta sitten, mikä on oikeudenmukainen paketti ja mikä ei, toteaa Kärkkäinen.

Kyyrän tavoin Kärkkäinen varoittaa, että ansiosidonnaisen leikkaaminen vaikuttaisi ainakin jossain määrin myös ostovoimaan, oli malli mikä hyvänsä.

Hän huomauttaa, että kaikissa uudistuksissa, joissa haetaan julkisen talouden vahvistamista, on vääjäämättä myös häviäjiä.

–  Esimerkiksi kokoomuksen ehdottamalla mallilla olisi suurin vaikutus työllisyyteen ja julkiseen talouteen, mutta myös suurin vaikutus työttömien arkeen.

Toimeentulotukimenot myös osin kasvaisivat, kun ansiosidonnaista leikattaisiin rajusti. Tämä ei silti Kärkkäisen mukaan kääntäisi kokonaisuutta julkista taloutta heikentäväksi.

Kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit ovat esittäneet erilaisia työttömyyden keston mukaan porrastettuja malleja, joissa päivärahan taso laskisi työttömyyden jatkuessa.

Valtiovarainministeriö pitää kuitenkin parhaana ehdotustaan, joka sitoisi ansiosidonnaisen enimmäiskeston työssäolon pituuteen.

–  Se olisi työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistava uudistus, mutta toisaalta myös keino vahvistaa työttömyysturvan vakuutusperusteisuutta, Kärkkäinen perustelee.

VM:n ehdotuksen mukaan työtön voisi saada sitä pidemmän työttömyysturvaoikeuden, mitä pitempi työhistoria hänellä olisi takanaan. Vastaavia malleja on Kärkkäisen mukaan käytössä monissa maissa.

Nykyisin työtön voi saada ansiosidonnaista 300–500 päivää työuransa pituuden ja henkilön iän mukaan. VM:n yhdessä esimerkkimallissa puolella vuodella työssäoloehtoa saisi sata päivää oikeutta. Jokainen kuukausi toisi lisää 20 päivää, kunnes pidemmällä työhistorialla päätyisi 400 päivään.

–  Tällä päästäisiin noin 6000–8000 työlliseen, ja julkista taloutta vahvistava vaikutus olisi noin 200 miljoonaa euroa, Kärkkäinen sanoo.

Häviäjiä olisivat lyhyellä aikavälillä ne työttömät, joilla on pätkittäinen tai hyvin lyhyt työhistoria.

Tähän VM yhdistäisi vielä työttömyysturvan niin sanotun euroistamisen. Kyseessä on uudistus, josta nykyinen hallitus sopi, mutta jota ei syksyn riitojen vuoksi vietykään eduskuntaan. Se vahvistaisi julkista taloutta vielä noin 50 miljoonalla eurolla lisää.

Kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit ovat ehdottaneet myös, että ansiosidonnainen ulotettaisiin kaikille työttömille. Nykyisin sitä voivat saada vain työttömyyskassan jäsenet.

Ehdotus nakertaisi merkittävästi leikkausten taloushyötyjä. Usean puolueen mukaan se maksaisi noin 195 miljoonaa euroa. Se poistaisi lähes puolet kokoomuksen leikkauksista syntyvistä säästöistä ja kristillisdemokraattien mallista yli puolet.

Kärkkäisen mukaan ehdotus ei ole VM:n listoilla siksi, että se heikentäisi julkista taloutta ja työllisyyttä. Sitä voisi kuitenkin hänen mielestään pohtia oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

Puolueista rajuimmin leikkaisi kokoomus, joka rajaisi ansiosidonnaisen keston 200 päivään. Kokoomus myös porrastaisi turvaa niin, että tuki on työttömyyden alussa nykyistä hieman korkeampi, minkä jälkeen se laskee työttömyyden pitkittyessä.

Lisäksi puolue muun muassa haluaa toteuttaa työssäoloehdon euroistamisen ja tuplata työssäoloehdon puolesta vuodesta vuoteen. Kyse on tiukennuksista turvaan oikeutettujen ehtoihin.

Myös RKP porrastaisi etuuden niin, että tuki olisi työttömyysjakson alussa nykyistä korkeampi. Tällä viikolla julkaistussa puolueen vaaliohjelmassa ei ole tämän tarkempaa mallia eli se ei ota kantaa etuuden porrastamisen tahtiin tai keston mahdolliseen lyhentämiseen.

Kenties konkreettisimmin oman mallinsa on esitellyt kristillisdemokraatit. Puolue laati syksyn vaihtoehtobudjettiaan varten neliportaisen mallin.

Ensimmäiset kaksi kuukautta etuus säilyisi nykyisellä tasolla. Seuraavat kaksi kuukautta se olisi 75 prosenttia täydestä päivärahasta, seuraavat neljä kuukautta 70 prosenttia ja kahdeksan kuukauden eli 172 maksetun etuuspäivän jälkeen 60 prosenttia.

Puolueen mukaan turvan ehtoja voi myös kiristää siten, että 400 tai 500 päivän etuuskauden saavuttaminen vaatisi nykyistä pidemmän työhistorian.

Perussuomalaiset on porrastukselle avoin. Se ei vaihtoehtobudjetissaan ehdottanut asiaa, mutta piti sitä selvittämisen arvoisena.