Vastikkeettomassa perustulossa taloudellinen kannuste työllistymiseen oli merkittävä – silti kokeilu ei edistänyt työllistymistä
Vastikkeeton perustulo ei kokeilun perusteella vaikuttanut juuri työllisyyteen, eikä se näytä vähentäneen saajien halua osallistua työvoimahallinnon toimenpiteisiin, todetaan VATT:n tutkijoiden raportissa.
Perustulosta on viime vuosina käyty Suomessa laajaa keskustelua, ja eri puolueet ovat esittäneet perustulomallejaan. Vuosien 2017 ja 2018 aikana toteutetussa laajassa perustulokokeilussa kokeiltiin mallia, jossa 2 000 pitkäaikaistyöttömälle maksettiin kuukausittain veroton ja vastikkeeton 560 euron perustulo.
– Kokeilun toteutus onnistui hienosti. Toivottavasti myös tuleva hallitus hyödyntää satunnaiskokeita sosiaaliturvan kehittämisessä, toteaa erikoistutkija Jouko Verho.
Kokeilussa koeryhmän saama etuus vastasi työttömyyden aikana verrokkiryhmän verojen jälkeistä työttömyysetuutta. Työllistyessään koeryhmä sai kuitenkin pitää sekä ansaitsemansa tulot että perustulon, jolloin heidän työllistymisveroasteensa laskivat suurimmillaan jopa 30 prosenttiyksiköllä.
Esimerkiksi työllistyessään kahdentuhannen euron kuukausituloilla käteen jäävät tulot olivat verrokeille keskimäärin 1 690 euroa ja perustulolla 2 150 euroa. Perustulo nosti tuloja lähes 30 prosenttia, ja taloudellinen kannuste työllistymiseen oli siis varsin merkittävä.
Esimerkiksi työllistyessään kahdentuhannen euron kuukausituloilla käteen jäävät tulot olivat verrokeille keskimäärin 1690 euroa ja perustulolla 2150 euroa. Perustulo nosti tuloja lähes 30 prosenttia.
Ensimmäisen vuoden havaintojen perusteella kokeella ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia työllisyyteen.
– Tässä verrattain vaikeasti työllistyvässä ryhmässä avokätinen perustulo ei näytä olevan toimiva keino työllisyyden lisäämiseen, Verho arvioi.
Lisäksi kannattaa muistaa, että missään toteutettavassa perustulomallissa ei voitaisi jakaa rahaa samalla tavalla, vaan perustulo verotettaisiin pois ansiotulojen kasvaessa.
Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus nostaa esille etenkin aktivoinnin uhan sekä moitittavasta käyttäytymisestä asetettujen karenssien työllisyyttä parantavat vaikutukset. Erityisen tehokkaaksi työllistämiskeinoksi ovat osoittautuneet työvoimavirkailijoiden kanssa toteutettavat henkilökohtaiset tapaamiset.
Näiden elementtien poistuminen voisi heikentää kokeilun työllisyysvaikutusta, jos perustuloa saaneet poistuivat työvoimahallinnon palveluiden piiristä.
Kokeilussa perustuloa saava pystyi halutessaan välttämään kaikki työnhakijoille asetetut velvollisuudet. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan perustuloa saaneet osallistuivat työvoimahallinnon aktivointitoimiin yhtä halukkaasti kuin vertailuryhmän pitkäaikaistyöttömät.
Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus nostaa esille etenkin aktivoinnin uhan sekä moitittavasta käyttäytymisestä asetettujen karenssien työllisyyttä parantavat vaikutukset.
– Työvoimahallinnon toimet eivät näiden tulosten valossa vaikuta kovinkaan epämiellyttäviltä. Perustuloryhmä osallistui niihin lähes samalla tavalla kuin muutkin, johtava tutkija Kari Hämäläinen sanoo.
Perustulokokeilu toteutettiin vuosien 2017 ja 2018 aikana satunnaistetulla koeasetelmalla: koeryhmän 2000 henkilöä valittiin satunnaisotannalla Kelan työttömyysetuuksia marraskuussa 2016 saaneista.
Tutkimusaineisto koostuu Kelan, Eläketurvakeskuksen (ETK), TE-toimistojen, Verohallinnon ja Väestörekisterikeskuksen (VRK) rekisteritiedoista.
Nyt julkaistu raportti on tehty yhteistyössä Kelan tutkimuksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja VATT:n kanssa. Raportti koskee perustulokokeilun ensimmäistä vuotta 2017.
Toisen vuoden tulosten analysointi alkaa vuotta 2018 koskevien rekisteriaineistojen valmistuttua, ja koko perustulokokeilua koskeva loppuraportti julkaistaan huhtikuussa 2020.