Vanhat kliseet pitävät paikkansa – maanviljelijät ovat keskustalaisia, hyvätuloiset kokoomuslaisia

Demari tienaa satasen enemmän kuin keskustalainen, tuore tutkimus kertoo
Puolueet

Tutkimustieto ei tue väitettä siitä, että puolueet olisivat samankaltaistuneet yleispuolueiksi. Päinvastoin, puolueiden juuret näkyvät yhä selvästi niiden jäsenistöissä.

Keskusta on edelleen selkeä maanviljelijäpuolue. Sen työssäkäyvistä jäsenistä 18 prosenttia on maanviljelijöitä. Lähes puolet keskustan jäsenistä asuu harvaanasutuimmilla alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Vain kymmenys keskustalaisista asuu Uudellamaalla.

– Keskustan jäsenet eroavat muista puolueista myös selkeillä yhteyksillä uskonnollisiin yhteisöihin, kertoo Turun yliopiston dosentti Arttu Saarinen.

Puolueiden kannattajia on tutkittu paljon, mutta Kunnallisalan kehittämissäätiölle tehdyssä Puolueiden rakenteet ja jäsenistön verkostot -tutkimuksessa keskityttiin puolueiden jäseniin.

Syksyllä 2016 kerättyyn kyselyaineistoon vastasi noin 12 500 kuuden suurimman puolueen jäsentä.

Kokoomuksen jäsenet erottuvat joukosta suurilla tuloillaan.

Kokoomuslaisessa kotitaloudessa mediaanitulot ovat 4 400 euroa kuukaudessa. Keskustalaisen tulot ovat 3 300 euroa ja sosiaalidemokraatin yllättäen hieman korkeammat,  3 400 euroa.

Työssäkäyvistä sosiaalidemokraateista yli kolmasosa työskentelee ylemmän toimihenkilön tehtävissä ja hieman vajaa kolmasosa alemman toimihenkilön tehtävissä.

Perussuomalainen tienaa 3 000, vihreä 3 500 ja vasemmistoliittolainen 2 700 euroa kuussa.

Keskustalaiset asettuvat tulojen ja koulutuksen osalta kuuden suurimman puolueen keskitasolle yhdessä sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton jäsenten kanssa.

Työssäkäyvistä keskustalaisista vajaa kolmannes työskentelee kuntasektorilla, 10 prosenttia valtiolla, 10 prosenttia järjestöissä ja puolet yrityssektorilla. Suurin osa toimii ylempinä toimihenkilöinä, toiseksi suurin osa yrittäjinä, kolmanneksi eniten alemman toimihenkilön tehtävissä ja loput työntekijöinä.

SDP:n jäsenissä on runsaasti eläkeläisiä. Työssäkäyvien osuus on vain 33 prosenttia ja keski-ikä 61,5 vuotta.

Nuorta väkeä ei tosin ole keskustassakaan. Keski-ikä on 59,9 vuotta ja työssäkäyviäkin huomattavan vähän, 43,1 prosenttia. Esimerkiksi perussuomalaisilla työssäkäyviä on 50,6 ja kokoomuksella 53,8 prosenttia.

Keskustan alhainen työssäkäyntiosuus selittyy myös pääosin eläkeläisten suurella määrällä, heitä on 51 prosenttia koko jäsenistöstä.

Keski-ikäiset jäsenet jyräävät perussuomalaisissa (53,6), kokoomuksessa (55,6) ja vasemmistoliitossa (55,9).

Nuorin jäsenistö on vihreillä keski-iän ollessa 42,9 vuotta. Työssäkäyvien osuus on jopa 69,5 prosenttia.

Vihreät ovat myös kouluttautuneimpia ja vahvasti kaupunkilaisia. Yli puolet jäsenistä asuu Uudellamaalla.

Korkeakoulutettuja on jopa 73,1 prosenttia vihreistä, kun keskustassa heitä on 36,6 prosenttia.

Alin korkeakoulutettujen osuus on perussuomalaisissa, 26,4 prosenttia.

Puolueiden jakolinjat näkyvät myös sidonnaisuuksissa.

Vasemmistopuolueet tekevät eniten yhteistyötä työntekijäliittojen kanssa, kun taas keskusta ja kokoomus ovat enemmän sidoksissa työnantajajärjestöihin.
Perussuomalaisilla ja vihreillä on vähiten sidoksia kumpaankaan suuntaan.

Keskustalaisilla on eniten verkostoja kunnallishallintoon, kun taas vihreät ovat paljon tekemissä ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöjen sekä yliopistoinstituutioiden kanssa.

Perussuomalaisilla on puolestaan keskimääräistä voimakkaampi side sosiaalisen median verkostoihin.

Kaikkein kiinteimmin puolueeseen tuntevat kuuluvansa sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen jäsenet. Pienintä kiintymystä puolueeseen koetaan vihreiden jäsenistössä.

Maanantaina julkaistua juttua on muokattu tiistaina kello 11.40. Alkuperäisessä jutussa kerrottiin, että keskustan työssäkäyvistä jäsenistä 13 prosenttia on maanviljelijöitä. Oikea luku on 18 prosenttia. Maanantaisessa tiedotustilaisuudessa puhuttiin 13 prosentista, mutta tästä tiedosta uupuivat vastaajat, jotka olivat antaneet tarkemman ammattikuvauksen kuin maanviljelijä.