Vanhat kiinteistöt raskas riippa soteuudistuksen edetessä

Kajaanin vanha B-mielisairaala Salmijärvellä on elänyt hiljaiseloa yli kaksikymmentä vuotta.

Pari yksityistä hoitokotia on toiminut tiloissa pidempään, mutta ovat omistajanvaihdoksen myötä muuttamassa pois ensi keväänä.

– Kiinteistö on vajaakäytössä. Nyt sinne ollaan sisätilaongelmien takia siirtämässä psykiatrinen kuntoutusosasto, mutta eiväthän nuo tilat enää nykyaikaisia ole, Kainuun soten sairaalainsinööri Pentti Keränen myöntää.

Vanha sairaala on malliesimerkki sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksista, joille ei nykypäivänä löydy enää järkevää käyttöä.

Kuntaliitosta myönnetään, että ylimääräiset kiinteistöt voivat olla melkoinen kivi kengässä, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta lähdetään viemään kentällä eteenpäin.

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien nykyisin omistamat kiinteistöt siirretään valtakunnalliseen kiinteistöyhtiöön, mutta kuntien omistama kiinteistömassa jää kuntien vastuulle.

– Hallitus tosin muotoili, että ylimääräiset tilat eivät saa muodostua kunnille rasitteeksi, mutta tarkempaa tietoa siitä, miten asia hoidetaan, ei ole. Yksi vaihtoehto on, että näistä ylimääräisistä kiinteistöistä muodostetaan eräänlainen roskapankki, pohtii Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

Kunnankamreerit itkevät verta, kun tarpeettomien kiinteistöjen arvot putoavat miinuksen puolelle.

Eksoten Juhani Ahokas

Etelä-Karjalassa ja Kainuussa on sote-palveluja jo vuosien ajan järjestetty maakunnallisesti.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kunnilta vuokrattujen tilojen neliömäärä on pudonnut 30 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2015. Kainuussa muutos on ollut selvästi pienempi.

– Ongelma on valtakunnallinen. Kunnankamreerit itkevät verta, kun tarpeettomien kiinteistöjen arvot putoavat miinuksen puolelle. Joka puolella Suomea on tulevaisuudessa runsaasti vanhoja tai epäkäytännöllisiä sote-kiinteistöjä, joille ei ole enää käyttöä. Se on tosi iso ongelma tulevaisuudessa, mitä näille kiinteistöille tehdään, arvioi Eksoten tekninen johtaja Juhani Ahokas.

Eksotella on tällä hetkellä jäsenkunnilta ja yksityisiltä vuokralla satoja erilaisia tiloja. Yksityisiltä vuokratut uudet tilat ovat vähentäneet kunnilta vuokrattujen vanhojen tilojen käyttöä.

– Kunnilta vuokrattuna meillä on paljon vanhaa rakennuskantaa. Korjausvelka niissä kasvaa koko ajan, kun kunnat eivät ole pystyneet tai halunneet tehdä tiloihin korjaus- eikä ylläpitoinvestointeja. On odotettu valtiovallan tulevia ratkaisuja sote-kuvioissa, ja tilanne on pysähtynyt, Ahokas harmittelee.

Kuntien tiukka taloustilanne ja epätietoisuus tulevasta näkyvät kiinteistöjen korjausvelan kasvuna myös Kainuun suunnalla.

– Huonokuntoisimpia tiloja on pudonnut pois vuosien saatossa. Kainuussa on aika paljon ongelmatiloja ja lähes joka kunnasta löytyy jotkin epäkurantit tilat, sairaalainsinööri Keränen vahvistaa.

Sote-kiinteistökannan nykyaikaistamisessa riittää töitä. Vajaakäyttöisten kiinteistöjen määrästä tulee haaste kuntien taloudelle.

– Käytössä on paljon huonokuntoisia kiinteistöjä, joihin ei ole haluttu investoida kuntien taholta epävarmassa tilanteessa. Paljon toimintoja on ripoteltu myös rakennuksiin, joissa on muitakin kunnan toimintoja, Kuntaliiton Tainio vahvistaa.