Vanhanen pyyhki persuedustajien "hölynpölyt" Ilmastorahaston päältä – "Tämä on selkeä kasvu- ja työllisyyshanke"
Hallituksen uusi investointityökalu, Ilmastorahasto, joutui opposition hampaisiin eduskunnan lisäbudjettikeskustelussa.
Kritiikkiin vastannut valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) torjui kritiikin ja muistutti, että Valtion kehitysyhtiö Vaken korvaava rahasto kohdistuu aloille, joissa maailmantalouden kasvu tulee olemaan erittäin vahvaa.
– Ilmastotoimiin ja digitalisaatioon liittyvät investoinnit tulevat hallitsemaan investointeja maailmalla ja meillä on suuri intressi olla kehittämässä suomalaisille sellaista yritystoimintaa ja vientiä jotka pystyvät osallistumaan tähän kasvuun, Vanhanen perusteli.
Budjettiriihessä perustetun Ilmastorahasto Oy:n tehtävänä on toimia rahoittajana hankkeissa, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen. Rahastoa pääomitetaan lisäbudjetissa 300 miljoonalla eurolla.
Rahaston höykyttämisen aloitti perussuomalaiset, joiden edustaja Jani Mäkelä kiteytti puolueensa näkemyksen hankkeesta yhteen sanaan ilman enempiä perusteluita.
– Eikö teillä ole mitään häveliäisyyttä, että te kehtaatte käyttää koronakriisin aikana tällaisia rahoja moiseen hölynpölyyn.
Vanhanen totesi, että Ilmastorahasto on väline, jolla myös valtiovalta on valmis kantamaan kehityksessä kortensa kekoon.
– Ei siis avustuksia, vaan oman pääoman ehtoista tai vieraan pääoman ehtoista rahoitusta yrityksille, jotka toimivat tässä.
Valtiovarainministerin mukaan kyseessä on selkeä kasvu- ja työllisyyshanke vahvasti kehittymässä olevalla sektorilla.
Kristillisdemokraatit jaksoi haastaa hallitusta asiassa perussuomalaisia perusteellisemmin.
Puolueen puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan rahaston tarpeellisuus ja tarkoituksenmukaisuus on jäänyt epäselväksi.
– Eduskunta ei ole juurikaan saanut tietoa siitä, mitkä tämän uuden rahaston toiminta ja tavoitteet ovat. Ja yleisestikin aina pitää miettiä, silloin kun valtio lähtee tekemään riskisijoituksia, onko olemassa se paras asiantuntemus siellä puolella.
Essayah muistutti, että Vaken roolia selvittänyt Jouni Hakala piti järkevänä toiminnan siirtämistä Teollisuussijoitukseen ja Vaken pääoman palauttamista valtiolle.
– Sen takia kristillisdemokraatit esittävät tässä omassa vaihtoehdossaan, että tämä määrärahalisäys vähennetään.
RKP:n Joakim Strand näki, että Ilmastorahastollakin on näytön paikka, mutta myös valtavia mahdollisuuksia globaaleilla energiateknologiamarkkinoilla.
– Komponentteja ollaan viety joka maailman kolkkaan, mutta kun järjestelmätason ratkaisuja saadaan täältä vietyä globaalisti, niin sitten me selviämme aivan varmasti tulevaisuudessa. Elikkä ne ovat sellaisia, mihin omasta mielestäni Ilmastorahaston tulisi ehdottomasti kytkeytyä, niin kuin tarkoitus kai onkin.
Keskustan Tuomas Kettunen piti Ilmastorahastoa todella hyvänä tulevaisuuteen katsovana investointina.
– Jos esimerkiksi katsotaan vielä kerran länteen, niin Norjan valtiollahan on rahasto, joka perustuu fossiilisiin aineisiin, elikkä öljyrahasto — siellä on yli tuhat miljardia rahaa. Näen ja koen, että vielä joku päivä, kun tätä asianmukaisesti, oikealla tavalla käytetään hyväksi, Ilmastorahasto Oy:llä on mahdollisuus tuoda paljon hyvää ja lisää tuloja tähän yhteiskuntaan.
Vanhanen puuttui keskustelussa myös perussuomalaisten hyökkäyksiin kehitysyhteistyövarojen lisäämistä kohtaan.
– Meillä eduskunta toisensa jälkeen on peräänkuuluttanut sitä, että Suomen pitäisi saavuttaa 0,7 prosentin taso. Sitä ei ole saavutettu. Myös hallitusohjelmassa on sitouduttu kehitysyhteistyön lisäämiseen, ja hallitus toteuttaa tällä lisäbudjetilla sekä monen eduskunnan esittämää tavoitetta että omaa ohjelmaansa, hän kuittasi.
SDP:n Kimmo Kiljunen kertasi, että kehitysyhteistyöllä luodaan ihmisille elämisen edellytyksiä omissa maissaan, jotta heidän ei tarvitse lähteä etsimään niitä muualta.
– Ja nyt me tiedämme sen, että tämä koronavirus rasittaa meitä, mutta kaikkein voimakkaimmin ne rasitukset ovat noissa köyhissä kehitysmaissa, ja siksi tässäkin lisätalousarviossa on järkevää, että tähän kehitysyhteistyöhön panostetaan, Kiljunen näki.