Vanhanen esittää kriisirahastoa sähköverkkoyhtiöille – "Omavaraisuuden kunnianhimoa on nostettava"

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen vieraili sunnuntaina sähkökriisin keskellä elävässä Kainuussa ja esitti kansallista sähköturvan kriisirahastoa.

Vanhanen sanoi, että sähkönsiirtohintojen alueellisten erojen pienentämiseksi kannattaisi selvittää, olisiko järkevää perustaa sähköverkkoyhtiöille yhteinen kriisirahasto. Se velvoittaisi yhteiseen rahareserviin, josta kriisitilanteen tullen katettaisiin poikkeuksellisia kuluja.

– Kainuun sähkökriisin kulut uhkaavat kaatua nyt yksittäisten kainuulaisten maksettavaksi, Vanhanen sanoi puhuessaan Kajaanin maakunnallisessa vaalijuhlassa. Puhe löytyy Vanhasen blogista .

Suomen omavaraisuusastetta pitäisi Vanhasen mukaan nostaa.

– Jos kriisitilanteessa – olivatpa syyt kriisiin luonnon tai ihmisten aiheuttamia – meiltä loppuu ruoka kesken, energiansaanti ehtyy tai yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin päästään käsiksi tietoverkkojen kautta, joudumme täysin toisten armoille.

– Suomi on ollut kohtalokkaissa tilanteissa, joissa meitä on kiristetty ruuansaannilla. Sellaiset tilanteet eivät saa enää toistua. Siksi omavaraisuuden kunnianhimoa on nostettava, Vanhanen linjaa.

Hän kysyy, olisiko Suomi selvinnyt laajemmasta sähkökatkoksesta, jossa esimerkiksi kolmannes Suomen kodeista olisi pimeänä.

– Olisiko syytä alkaa panostamaan järjestelmän hajauttamiseen ja siirrettäviin sähköntuotannon yksiköihin?

Sääilmiöistä johtuvat poikkeusolot eivät ilmastonmuutoksen myötä tule ainakaan epätodennäköisemmiksi, Vanhanen muistuttaa.

– Turbulentissa maailmantilanteessa kyberkykyjen lisääntyessä myös ihmisten aiheuttamiin häiriöihin kriittisessä infrassa on syytä suhtautua vakavuudella varautuen. Perusteluja paremmalle huoltovarmuudelle riittää. On aika toimia.

Olisiko syytä alkaa panostamaan järjestelmän hajauttamiseen ja siirrettäviin sähköntuotannon yksiköihin?

Matti Vanhanen

Tykkylumen aiheuttamat sähköverkkojen häiriöt ovat paljastaneet sekä sähköjärjestelmän haavoittuvuuden että säädöspuutteet johto- ja koordinointivastuun ottamisessa, Vanhanen näkee.

– Kun kyse on pitkäkestoisesta häiriötilanteesta, päätös johtovastuun ottamisesta ei käy yhtä selvästi kuin onnettomuustilanteessa. Maakuntamalli tulee tuomaan selvyyttä koordinointi- ja johtovastuuseen kriisitilanteissa.

– Tilanteen normalisoinnin hitaus herättää kysymyksen, kuinka selviäisimme tahallisesta yhteiskuntaa kohtaan suunnatusta sähköverkkojen lamauttamisesta, jonka vaikutukset olisivat helposti valtavan paljon laajempia kuin lumen aiheuttamat paikalliset katkoset?

Vanhanen kertoo vierailleensa sunnuntaina Kajaanissa Kainuun pelastuslaitoksen johtokeskuksessa.

– Vakuutuin, että sen jälkeen kun Pelastuslaitos otti tilanteen johtovastuun itselleen, on tilanne ollut varmassa hoidossa. Sähköttömien kotitalouksien määrä laskee. Kehittämistarpeet Kainuun tilanteesta ovat kuitenkin jo nyt summattavissa alustavasti. Ne on vietävä kansalliselle tasolle.

Vanhasen mielestä on tarpeen arvioida, pitääkö sähköverkkolinjojen raivausta tehdä leveämmältä alueelta ja investoida nykyistäkin enemmän sähköverkkojen rakentamiseen teiden varsille.

Myös matkapuhelinverkon tukiasemien muutaman tunnin akkukapasiteetti on pitkittyneissä sähkökatkoissa riittämätön, hän sanoo.

– Riskit ovat jo suuria, jos hätäkeskukseen ei saakaan yhteyttä. Joudumme pohtimaan, tarvitaanko uusia säädöksiä akkukapasiteetin lisäämiseksi.