Valtonen siteerasi Brezhneviä Etyj-seremonioissa – "Kaikille Euroopan kansoille pitää taata oikeus rauhaan"
Suomen puheenjohtajuuden avajaisia Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä vietettiin maanantaina Helsingissä Finlandia-talossa. Samassa paikassa järjestettiin Etyjin synnyttänyt Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi Etyk kesällä 1975.
Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ei ole mitätöinyt Etykin lähes 50 vuotta vanhan päätösasiakirjan merkitystä. Päinvastoin ihmiset Euroopassa ymmärtävät nyt vapauden tärkeyden vielä aiempaakin selvemmin, Valtonen sanoi.
Ministerin mukaan Ukrainan tukeminen on keskeistä Suomen puheenjohtajakaudella.
– Etyjin puheenjohtajana meidän pitää pitää toivon soihtua korkealla, huolimatta yrityksistä tukahduttaa sen liekki, Valtonen sanoi.
Hänen mukaansa Suomen tehtävänä on Etyjin puheenjohtajana varmistaa, etteivät yhteiset periaatteet ole vain muistoja menneestä vaan ohjaavat myös matkalla tulevaisuuteen.
Valtonen siteerasi tässä yhteydessä hieman yllättäen Neuvostoliiton johtajan Leonid Brezhnevin sanoja samassa Finlandia-talon salissa 50 vuotta aiemmin: kaikille Euroopan kansoille pitää taata oikeus rauhaan.
– En kovin usein siteeraa Brezhneviä, mutta kun niin teen, takana on tosi tarkoitus, Valtonen lisäsi.
Neuvostoliiton tulkitaan yleisesti arvioineen pahasti väärin Helsingin päätösasiakirjan seuraukset omalle ja koko itäblokin tulevaisuudelle.
Etyk-prosessissa diplomaattina aikanaan vaikuttanut ministeri Jaakko Iloniemi muistutti, että 1970-puolivälissä itä ja länsi löysivät tarpeeksi yhteistä maaperää, vaikka Eurooppa oli niin sotilaallisesti, poliittisesti kuin taloudellisestikin kahtiajakautunut. Vertailussa nykytilanteeseen hän ei odota paljoa edistystä, ennen kuin sota Ukrainassa loppuu.
– Mutta kaikki sodat loppuvat joskus, ja silloin alkaa jälleenrakennuksen aika, Iloniemi sanoi.
Tuollaisessa tilanteessa tarvitaan jonkinlaisia rakenteita vuoropuhelulle ja Etyjin olemassaolossa sellaiset rakenteet ovat Iloniemen mukaan valmiina.
– Jos joutuisimme aloittamaan nollapisteestä, siinä kuluisi vuosia ja se olisi monimutkaista ja riskialtista, hän kuvaili Etyjin merkitystä.
Toivoa antaa Iloniemen mukaan se, että jakavia tekijöitä on nyt vähemmän kuin 50 vuotta sitten ja monet ongelmat ovat kaikille yhteisiä.
– Vuoden 1975 ajatukset ovat edelleen päteviä ajatuksia, se mitä tarvitaan on niiden keksiminen uudelleen, Iloniemi sanoi.
Puheenjohtajuuden avajaisissa ensiesitettiin Helsingin Etyk-kokouksesta ja siihen johtaneesta tiestä kertova englanninkielinen dokumenttielokuva The Helsinki Effect. Elokuvan alaotsikkona ollut lainaus kovasi hyvin tapahtuman yllättäviä seurauksia: ”merkityksetön konferessi, joka muutti kaiken”.