Valtion maiden jako metsähallituslain kuuma peruna
Oppositio jatkoi eduskunnassa metsähallituslain arvostelua ensimmäisessä käsittelyssä valiokunnista tutuilla linjoilla.
Vasemmistopuolueiden ja vihreiden kritiikin kärjessä on yhä huoli, että laki siirtäisi luontoalueita entistä enemmän liiketoiminnan puolelle.
Oppositio kritisoi lain tuomaa kolmatta tasetta, johon siirretään valtion Ylä-Lapissa sijaitsevia maita, joilla ei ole tuotto-odotuksia ja jotka eivät myöskään ole suojelun alaisia.
Arvostelijoiden mukaan voi olla riski, että näitä maita käytetään taloudellisiin tarkoituksiin.
– Miksi perustetaan kolmas tase täysin eduskunnan vallan ja valvonnan ulkopuolelle, vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kyseli.
Vihreät arvosteli hallitusta ympäristöministeriön vallan tarkoituksellisesta heikentämisestä, kun kolmanteen taseeseen siirrettävät maat siirtyvät ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle.
SDP:n Tytti Tuppurainen sanoi, että näiden alueiden tulevaisuuden käyttö esimerkiksi retkeilyyn jää epävarmaksi.
– Ainakaan tämä hallitus ei aio tehdä senkaltaisia tasesiirtoja, että suomalaisten kannattaisi olla mistään huolissaan, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) vastasi.
Niinistön mukaan tätä mahdollisuuttakaan ei olisi pitänyt luoda seuraaville hallituksille.
Metsähallituksen alaisuuteen ollaan perustamassa uutta valtion omistamaa osakeyhtiötä, joka vastaa tulevaisuudessa Metsähallituksen omistamien maiden puukaupasta.
Tiilikainen muistutti, että osakeyhtiön omaisuuteen ei siirry metsäomaisuutta.
– Ainoastaan tuottovaateen alaisilla mailla tuo yhtiö operoi, eikä se voi tätä oikeutta kenellekään muulle siirtää, Tiilikainen vastasi kritiikkiin.
Kolmannen taseen lisäksi Metsähallituksen maat voivat kuulua joko tuottotaseeseen tai luontotaseeseen.
Tuottotaseen metsät ovat talouskäytössä ja luontotase tarkoittaa luonnonsuojelumaita.
SDP ja vasemmistoliitto ovat esittäneet lain hylkäämistä.