Valtaosa työnantajista on sitä mieltä, että Kela voisi korvata omaishoidosta johtuvia poissaoloja – suorittavaa työtä tekevälle joustoja voi järjestyä vähemmän kuin toimihenkilölle

Työnantajista lähes kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että omaishoidon poissaolojen korvaamiseen tarvittaisiin samanlainen Kela-korvausjärjestelmä kuin sairauspoissaoloihin. Näin kertovat Omaishoitajaliiton työnantajille teettämän kyselyn tulokset.

Taloustutkimus haastatteli tutkimukseen syyskuussa 600:aa yrityksen avainhenkilöä. Kyselyssä oletuksena oli, että työntekijä hoitaa vanhempiaan.

Omaishoitajaliiton mukaan ansionmenetyksen korvaaminen tukisi omaishoitoa ja omaishoitajien työssä jaksamista.

Liiton mukaan omaishoito on yhtä tärkeä osatyön ja perhe-elämän yhteensovittamista kuin lasten päivähoito ja perhevapaat. Perhevapaauudistuksessa omaishoitoon on tulossa viiden päivän palkaton vapaa. Omaishoitajaliitto esitti, että omaishoitovapaalla omaishoitorahaa maksettaisiin kymmenen päivää ja saattohoidossa 20 päivää hoidettavaa läheistä kohden.

Tänään vietetään Euroopan omaishoitajapäivää sekä Omaishoitajaliiton 30-vuotisjuhlaa.

Suurimmassa osassa kyselyyn vastanneista yrityksistä työntekijä voi käyttää omaishoitoon palkattomia vapaita, liukuvaa työaikaa tai saldovapaita.

Kyselyn vapaamuotoisista vastauksista käy ilmi, että työntekijät voivat olla hyvin erilaisessa asemassa toimialan, työpaikan tai ammatin mukaan. Esimerkiksi samassa yrityksessä toimihenkilölle järjestyy joustoja helpommin kuin suorittavaa työtä tekevälle.

Noin joka kymmenes yritys on määritellyt periaatteet omaishoidon vaatimiin poissaoloihin. Näissä yrityksissä on työnantajien vastausten perusteella myös helpointa saada omaishoidon vaatimia joustoja.

Selvästi yli puolet on valmiita antamaan omaishoitoon palkallista vapaata noin puoli päivää kerran kahdessa kuukaudessa. Yli kolmasosa yrityksistä kertoi, että niissä voisi saada kokonaisia palkallisia työpäiviä omaishoitamisen vuoksi.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm muistuttaa tiedotteessa, että kyseessä on työnantajien oma arvio joustavuudestaan. Yritykset kuitenkin suhtautuvat omaishoitoon positiivisesti.

–  Vaikka palkallisesta vapaasta toteutuisi käytännössä vain puolet, tulokset kertovat siitä, että yrityksissä ollaan omaishoidon kysymyksissä joiltain osin lainsäädäntöä edellä, Holm arvioi.