Valtaosa nuorista ei hae ammattiapua mielenterveysongelmiinsa, paljastaa tutkimus
Useimmat nuoret eivät hae ammattiapua, vaikka heillä olisi mielenterveysongelmia, Turun yliopistossa tehdyssä laajassa kansainvälisessä tutkimuksessa todettiin.
Suomessa noin neljännes vakavista mielenterveysongelmista kärsivistä nuorista hakeutuu ammattiavun piiriin. Tytöt hakevat Suomessa poikia todennäköisemmin ammattiapua.
Hoidon tarpeen täyttämättä jääminen näkyi kaikissa tutkimuksessa tarkastelluissa kahdeksassa maassa, mutta erityisesti alhaisemman tulotason maissa.
Monet nuoret harkitsevat mielenterveysongelmiensa vuoksi avun hakemista, mutta vain harvat päätyvät hakemaan ammattiapua.
Väitöskirjatutkija Yuko Mori Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta kertoo, että nuoret yrittävät saada ulkopuolista apua mielenterveysongelmiinsa sekä epämuodollisista että muodollisista lähteistä.
– Nuoret voivat saada ei-ammattimaista apua esimerkiksi ystäviltään, opettajiltaan tai perheenjäseniltään. Ammattimaista apua tarjoavat muun muassa kouluterveydenhoitajat ja -psykologit. Kansainvälisesti katsottuna se, mistä nuoret hakevat apua, riippuu esimerkiksi palvelujen saatavuudesta, kulttuuritaustasta ja mielenterveysongelmiin liittyvästä stigmasta, Mori sanoo tiedotteessa.
Nuoret voivat saada ei-ammattimaista apua esimerkiksi ystäviltään, opettajiltaan tai perheenjäseniltään.
Väitöskirjatutkija Yuko Mori Turun yliopistosta
Tutkimukseen osallistui 13184 nuorta, iältään 13–15-vuotiaita. He vastasivat kyselyihin vuosina 2011–2017 kahdeksassa Aasian ja Euroopan maassa: Norjassa, Suomessa, Kreikassa, Israelissa, Japanissa, Intiassa, Vietnamissa ja Kiinassa.
Keskituloisissa maissa alle yksi prosentti nuorista haki apua ammattimaisista lähteistä, kun taas korkean tulotason maissa tämä osuus oli hieman korkeampi, 2–7 prosenttia. Tytöt hakivat yleensä enemmän apua mielenterveysongelmiin kuin pojat.
Vain yhdestä kahteen prosenttia nuorista, joilla oli suuria tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmia, haki ammattiavun piiriin keskituloisissa maissa (Intia, Vietnam, Kiina).
Korkean tulotason maissa osuus oli huomattavasti korkeampi, mutta silti verraten matala: 6–7 prosenttia Kreikassa, Israelissa ja Japanissa ja 21–25 prosenttia Norjassa ja Suomessa. Toisin sanoen vain noin neljännes vakavista mielenterveysongelmista kärsivistä suomalaisnuorista hakeutuu ammattiavun piiriin.
– Mielenkiintoista on, että tyttöjen ja poikien välillä havaittiin merkittäviä eroja avun hakemisen yleisyydessä vain Norjassa ja Suomessa, missä tytöt hakivat ammattiapua todennäköisemmin kuin pojat, Mori huomauttaa.
Tutkimus tehtiin osana Eurasian Child Mental Health Study -tutkimusta, jossa tarkastellaan nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä eri maissa.