Valtaosa alaikäisistä huolehtii hyvin ehkäisystä
Selvästi suurin osa alle 18-vuotiaista suomalaisnuorista huolehtii hyvin ehkäisystä. Ehkäisyn käyttämättä jättäminen on sitä yleisempää, mitä nuoremmista ihmisistä on kyse, kertoo Väestöliiton asiantuntijalääkäri Suvi Leppälahti.
– Viime vuoden kouluterveyskyselyn perusteella 17 prosenttia yhdynnässä jo olleista kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista ei ollut käyttänyt ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässään. Lukiolaisilla prosenttiluku oli 7 ja ammattikoululaisilla 11, Leppälahti sanoo.
Nuorten ehkäisyn käytössä ei ole tutkimusten perusteella tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina.
Leppälahden mukaan alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytykset ovat kuitenkin vähentyneet jo pitkään, mikä viittaa siihen, että nuorten ehkäisyn käyttö on parantunut.
Toisaalta seksitautien määrät ovat viime vuosina lisääntyneet. Nuorten suosituimpia ehkäisymenetelmiä ovat Leppälahden mukaan kondomi ja e-pillerit, mutta vain pieni osa nuorista käyttää yhdynnöissä hormonaalisen ehkäisyn lisäksi myös kondomia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Katriina Bildjuschkin arvioi, että suurin syy nuorten ehkäisyn käyttämättä jättämisen taustalla on tilanteen jännittävyys. Aiheesta puhuminen saatetaan kokea myös noloksi.
– Nuorille maksutonta ehkäisyä jakavissa kunnissa nuorten raskaudenkeskeytysluvut on saatu selkeästi alaspäin. Tällä perusteella syy ehkäisyn käyttämättä jättämiseen voi olla myös se, että sen hankkiminen koetaan hankalaksi tai siihen ei ole varaa, Bildjuschkin sanoo.
Väestöliiton Leppälahti listaa muitakin mahdollisia syitä. Nuoruusiässä ehkäisyn etukäteen hankkiminen voi unohtua tai luotetaan liikaa hyvään onneen. Humalassa ehkäisyn käyttö unohtuu helpommin.
Myös kotien seksuaalikasvatuksissa on suuria eroja. Jos nuori ei pysty keskustelemaan vanhempiensa tai muiden lähipiirinsä aikuisten kanssa ehkäisystä, se jää helpommin hankkimatta.
Leppälahden mukaan hyvä ehkäisyneuvonta ja -seuranta ovat nuorten kohdalla äärimmäisen tärkeitä.
– Nuoret lopettavat aikuisia herkemmin hormonaalisen ehkäisyn käytön alkuvaiheen usein itsestään väistyvien vaivojen vuoksi. Myös erilaiset kohut vaikuttavat aina ainakin hetkellisesti. Mediassa nostetaan usein esille hormonaalisten ehkäisymenetelmien haittoja eikä tuoda esiin niiden monia hyötyjä.
Nuoret käyttävät ensimmäisissä yhdynnöissään pääsääntöisesti kondomia. E-pillerien ja muun hormonaalisen ehkäisyn käyttö lisääntyy nuorilla iän myötä, kertoo Leppälahti.
Ehkäisyneuvoloissa on havaittu, että yhä useampi nuori päätyy nykyään myös pitkävaikutteisiin vaihtoehtoihin eli ehkäisykapseliin tai kierukkaan. Erityisesti hormonikierukan suosio on nousussa.
THL:n Bildjuschkinin mukaan noin puolet alle 18-vuotiaista nuorista on ollut yhdynnässä: kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista hieman alle 20 prosenttia ja lukio- ja ammattikouluikäisistä 40–60 prosenttia. Luvut ovat pysyneet pitkään samankaltaisina.
Jos kaikenlainen seksuaalinen toiminta, eli muukin kuin yhdyntä, otettaisiin tilastoinnissa huomioon, luvut seksiä jo harrastaneista alaikäisistä olisivat Bildjuschkinin mukaan todennäköisesti suuremmat.
Leppälahti kertoo, että ensimmäinen yhdyntä koetaan keskimäärin 16–17 vuoden iässä. Tämä ei ole muuttunut juurikaan 1970-luvun jälkeen.
Alle 18-vuotiaiden nuorten raskaudet ovat vähentyneet Suomessa tasaisesti jo vuosikymmenien ajan. Viime vuonna määrä ei enää laskenut.
THL:n tilastojen mukaan alaikäisten raskaudenkeskeytyksiä tehtiin 344 ja synnytyksiä oli 85, kertoo Leppälahti.
– Mitä nuorempana raskaus alkaa, sitä todennäköisemmin se päättyy keskeytykseen.
Leppälahti totesi vuonna 2016 julkaistussa väitöskirjassaan, että yli 80 prosenttia alle 16-vuotiaiden suomalaisnuorten raskauksista päättyi keskeytykseen vuosina 2007–2009. 16–17-vuotiailla keskeytykseen päättyi 60 prosenttia ja 18–19-vuotiailla noin 40 prosenttia raskauksista.
Vuonna 1987 syntyneistä tytöistä viisi prosenttia koki raskauden alle 18-vuotiaana. Näistä reilut 70 prosenttia päättyi keskeytykseen.