Vallan betonointia vai alkuperäiskansan oikeuksien korjaamista? Saamelaiset pysyivät poteroissaan perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa kävi ilmi, että saamelaiskäräjälaki on edelleen riitaisa ja herkkä asia saamelaisten keskuudessa. Näin siitä huolimatta, että saamelaiskäräjät hyväksyi marraskuun lopulla Suomen hallituksen esityksen saamelaiskäräjälain muuttamisesta äänin 15–3.
Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan lain uudistaminen on välttämätöntä saamen kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon turvaamiseksi, yhteiskuntarauhan vakiinnuttamiseksi sekä luottamuksen rakentamiseksi saamelaisten ja Suomen valtion välille.
– Itsehallintomme puolustaminen on meille kunniatehtävä. Saamelaiskäräjälain uudistus on meille erittäin tärkeä asia, siinä on kyse oikeusvaltion ytimestä sekä perustuslaillisesta oikeudestamme itsehallintoon että meille taatuista alkuperäiskansojen oikeuksista, puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoi.
Hän huomautti, että YK:n ihmisoikeuskomitea moittii Suomea saamelaisten itsemääräämisoikeuden loukkaamisesta.
– Tällöin on kysyttävä, eivätkö Suomen yhteiskunnan päättäjät halua korjata asiaa. Tämä lakiasia on yli 10 vuotta pyörinyt eduskunnan käytävillä ja myös saamelaiskäräjien pöydillä.
Saamelaisten vähemmistöjen keskuudessa ollaan toista mieltä. Inarinsaamelaiset ry vaatii lain palauttamista valmisteluun. Puheenjohtaja Inka Kangasniemen mukaan lakiuudistus betonoisi vallan tietylle saamelaiskäräjien ryhmittymälle ja heikentäisi demokratiaa.
Kangasniemi totesi perustuslakivaliokunnalle, että saamelaisyhteisön kannasta lakiesitykseen ei ole lopullista varmuutta. Saamelaiskäräjillä vähemmistössä toimiminen on hänen mukaansa hyvin paineenalaista.
– Vaientaminen on tehokasta ja porukka on pelosta hiljaa. Tämä näkyi myös saamelaiskäräjien äänestyksessä tästä laista, jossa osa liukui lain kannalle, ja jälkeen päin mediassa paikkaili, että edelleen vastustaa saamelaiskäräjälakiesitystä.
Kangasniemi oli kiitollinen kutsusta tulla kuultavaksi perustuslakivaliokuntaan, sillä inarinsaamelaisia ei otettu mukaan lakiesityksen valmistelutyöhön.
Kangasniemen mukaan inarinsaamelaisten tilanne on se, että osa on tullut asianmukaisesti merkattua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, mutta osa ei ole päässyt sinne hakeutumisestaan huolimatta.
– He ovat joutuneet hakemaan itselleen kuuluvat oikeudet osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon korkeimman hallinto-oikeuden kautta, hän sanoi.
Vuonna 2019 YK:n ihmisoikeuskomitea moitti Suomea siitä, että korkein hallinto-oikeus hyväksyi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon henkilöitä, jotka saamelaiskäräjät itse oli hylännyt aiemmin. Komitean mukaan saamelaiskäräjälaki pitää laatia siten, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Lapinkylien parlamentin puheenjohtaja Merja Mattila niin ikään katsoo, että hallituksen ajama saamelaiskäräjälakiesitys loukkaisi ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia.
– Metsäsaamelaiset, inarinsaamelaiset ja statuksettomat saamelaiset ulkoistetaan omassa asiassaan, hän sanoo.
Lapinkylien parlamentin mukaan oikeuskanslerin virasto on vahvistanut, että YK:n komitea ei ole vaatinut nykyisen lain lappalaiskohtaa poistettavaksi, eikä sitä että nykyisen lappalaiskohdan lisäksi vaaliluetteloon pääsemiseen vaadittaisiin kieliperuste.
Pitäisi todennäköisesti tuntea paljon enemmän paikallista todellisuutta ja historiaakin, ennen kuin tämän kunnolla ymmärtäisi.
Kansanedustaja Wille Rydman (ps.)
Hallituksen esityksen keskeisenä muutoksena ehdotetaan saamelaiskäräjien vaaliluettelokelpoisuuden uudistamista, ja asia ennätti viedä hallituksen kriisin partaalle loppusyksystä. Keskusta vastusti lappalaiskriteerin poistoa, koska puolue kokee sen syrjivän saamelaisten vähemmistöä ja poistavan ihmisiä vaaliluettelosta.
Hallituksen ajamassa lakiuudistuksessa vaaliluetteloon pääsee henkilö, joka itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan, isovanhemmistaan tai isoisovanhemmistaan on oppinut saamen ensimmäisenä kielenään. Kielikriteeri laajenee yhdellä sukupolvella. Lappalaiskriteeri jäisi pois, koska osa saamelaisista pitää sitä liian väljänä ja pikemminkin elinkeinoon viittaavana määritelmänä.
Saamelaiskäräjälain käsittely menee eduskunnassa viime tippaan, sillä mietintöjen pitää olla valmiina 20. helmikuuta mennessä, jotta ne ehtivät eduskunnan täysistuntoon ennen vaalitaukoa. Perustuslakivaliokunta järjestää saamelaiskäräjälaista vielä kolme muuta kuulemista, joista viimeisin on 15. helmikuuta.
Keskiviikkona valiokunta kutsui julkiseen kuulemiseen oikeusministeriön, saamelaiskäräjien, Lapinkylien parlamentin, Kolttien kyläkokouksen ja Inarinsaamelaiset ry:n edustajat.
Perustuslakivaliokunnassa vaikuttava kansanedustaja Wille Rydman (ps.) totesi, että helsinkiläisestä näkökulmasta saamelaiskokonaisuus on hyvin hämmentävä ja siihen sisään pääseminen tuottaa haasteita, vaikka tutustuisi kaikkiin papereihin.
– Tässä pitäisi todennäköisesti tuntea paljon enemmän paikallista todellisuutta ja historiaakin, ennen kuin tämän kunnolla ymmärtäisi.
Rydman kysyi saamelaiskäräjien puheenjohtajalta, miten saamelaiskäräjien tehtävien toteuttamien tai saamelaiskulttuurin ylläpitäminen häiriintyisi siitä, jos lakiesityksen myötä vaaliluettelosta pois jäävät henkilöt tai ryhmät saisivatkin jäädä sinne.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso piti lähtökohtana sitä, että saamelaiskäräjät todella edustaa saamelaisia. Saamelaiset eivät tunnista toisiaan verokirjamerkinnöistä vaan kulttuurista ja saamen kielestä, hän totesi.
– Vaikka on erilaisia mielipiteitä ja väitteitä riittää tuhansia, asia on mitattu meillä täyskokouksessa, jossa oli 15 ääntä puolesta ja kolme vastaan. Se on iso demokraattinen päätös, 80 prosenttia. Milloin eduskunnassa on tällaiset numerot, Juuso kysyi.
Saamelaiskäräjien edustajia ei valita suhteellista vaalitapaa käyttäen vaan henkilövaaleina, ja Inarinsaamelaiset ry:n Inka Kangasniemen mukaan tämä on vuosien saatossa johtanut tilanteeseen, jossa valta on alkanut keskittyä.
– Kun saamelaiskäräjät vaalien jälkeen järjestäytyy ja paikkoja eri toimielimiin täytetään, niin vaalitulosta ei kunnioiteta.
Kangasniemen mukaan inarinsaamelaisille kuuluvat paikat jaetaan valtaa pitävää ryhmittymää myötäileville inarinsaamelaisille. Kangasniemi toteaa, että inarinsaamelaisetkin ovat lopulta erimielisiä saamelaiskäräjälaista.
– Täytyy ottaa huomioon, että yhteisömme sisällä on totaalinen konflikti.
– Tilanne on niin vakava, sillä on niin paljon mustamaalaamista, julkista häpäisyä, kiusaamista ja aivan hirveää henkistä väkivaltaa, että se täytyy nyt kuulla ja ottaa huomioon. Meidän elämämme siellä on kärsimystä sen takia, että tätä ei kukaan kuule. Ihmiset eivät uskalla sanoa ääneen mielipiteitään.
Kangasniemen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tunnisti omalla hallituskaudellaan tämän konfliktin. Sipilä sopi saamelaisten totuus- ja sovintoprosessin aloittamisesta vuonna 2017. Tarkoituksena oli muun muassa tunnistaa ja arvioida saamelaisten historiallista ja nykyistä syrjintää.
Kangasniemi kertoo käyneensä käyneensä Lapin yliopistolle perustetun koulutuksen komissiota varten.
– Itse kävin tämän koulutuksen. Siellä oli konfliktin eri osapuolia. Meille ei ole kuitenkaan ollut käyttöä tässä totuus- ja sovintoprosessissa lainkaan. Tämä prosessi on kaapattu niin sanotusti, poliittisiin tarkoitusperiin, Kangasniemi näkee.