Valko-Venäjän Lukashenka tukee Putinia Ukrainan sodassa, mutta on haluton lähettämään epämotivoinutta armeijaa sotimaan epäsuosittua sotaa
Venäjän tukeminen Ukrainan sodassa on Valko-Venäjän itsevaltaisen johtajan Aljaksandr Lukashenkan oma laskelmoitu päätös, mutta samaan aikaan presidentillä on monia hyviä syitä välttää omien joukkojensa lähettämistä Ukrainaan, asiantuntijat arvioivat.
Lukashenka on tähän mennessä sallinut Venäjän hyökätä maansa kautta Ukrainaan, mikä on edesauttanut Venäjän sotimista. Venäjä on myös esimerkiksi hoidattanut haavoittuneita sotilaitaan valkovenäläisissä sairaaloissa.
– Valko-Venäjä muodostaa merkittävän tukialueen. Venäläiset pystyvät operoimaan ilmavoimillaan ja kauaskantoisilla aseillaan Valko-Venäjän puolelta. Lisäksi kaikki hyökkäyskiilat, jotka pohjoisesta Kiovaan suuntautuvat, tulevat Valko-Venäjän puolelta, sanoo STT:lle apulaissotilasprofessori Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Toistaiseksi Valko-Venäjä ei ainakaan tiettävästi ole lähettänyt omia sotilaitaan Ukrainaan. Eikä Valko-Venäjän armeijalla siihen juuri ole edes haluja, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau STT:lle.
– Ja myös Lukashenka ymmärtää, että sota on erittäin epäsuosittu niin armeijan kuin kansalaisten keskuudessa.
Erään mielipidekyselyn mukaan vain kolme prosenttia kaupungissa asuvista valkovenäläisistä tukisi maan osallistumista Ukrainan sotaan. Valko-Venäjällä nähtiin pitkästä aikaa myös protesteja sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi. Ne tukahdutettiin nopeasti.
Myös Valko-Venäjän maanpaossa olevat oppositiopoliitikot ovat puhuneet voimakkaasti sotaa vastaan.
Nizhnikau ei kuitenkaan sulje täysin pois mahdollisuutta, että Lukashenka lähettäisi jossain vaiheessa sotilaitaan Ukrainaan.
– Nyt se on kuitenkin hyvin epätodennäköistä, hän sanoo.
Venäjä ei ensinnäkään tällä hetkellä suoraan tarvitse Valko-Venäjän joukkoja, eikä niistä välttämättä olisi erityisen suurta hyötyä hyökkäyksessä.
– Armeijassa on hyvin vähän taisteluvalmiita joukkoja, joita hyödyntää. Lukashenka on ennemminkin keskittänyt paukkunsa maan sisäisen turvallisuuskoneiston kuin armeijan kehittämiseen, Nizhnikau sanoo.
Myös Paronen sanoo, että Valko-Venäjän tuella tuskin olisi ratkaisevaa merkitystä esimerkiksi Kiovan suunnan taisteluihin.
– Valko-Venäjällä iskukykyinen joukko ilman reservin liikekannallepanoa on niin pieni, että tuskin näemme tässä sodassa Valko-Venäjän vakinaisen (sota)väen myötä toteuttavaa hyökkäystä Ukrainaan, hän sanoo.
Myöhemmin voi tosin paljastua – ja Paronen pitää sitä jopa varsin todennäköisenä – että Valko-Venäjä toteuttaisi jonkinlaisen erikoisoperaation osana Venäjän joukkoja. Ne olisivat kuitenkin varsin pieniä operaatioita.
– Sitä kautta yritetään sitten saada Valko-Venäjälle Venäjältä poliittista, taloudellista ja sosiaalista tukea, hän sanoo.
Ukrainan armeija on myös osoittanut suurta taistelutahtoa Venäjää vastaan, ja venäläiset sotilaat maassa ovat osoittaneet merkkejä motivaatiopulasta. Valko-Venäjän sotilaat olisivat todennäköisesti vielä epämotivoituneempia sotimaan naapurimaansa kansalaisia vastaan.
Myös Valko-Venäjän armeijan eläköitynyt everstiluutnantti, Puolassa maanpaossa elävä Valeri Sahashtshik totesi Politico-lehdelle, että Valko-Venäjän armeija ei ole erityisen kyvykäs taistelemaan maan ulkopuolella.
– Lukashenka ei ole hölmö. Hän kyllä tajuaa, että on olemassa suuri mahdollisuus, että Valko-Venäjän armeija ei menesty vaan kärsii suuria tappioita. Tämä voisi johtaa siihen, että hänen viimeisetkin tukijansa vetäisivät häneltä tukensa pois, hän sanoi.
Sahashtshik julkaisi myös huomiota saaneen videon, jossa kehotti valkovenäläisiä kieltäytymään sotimasta Ukrainassa.
– Tämä ei ole meidän sotamme. Ette tule puolustamaan kotimaatanne, kotianne, perhettänne. Sodasta ei seuraa teille kunniaa, vaan häpeää, verilöylyä, nöyryytyksiä ja kuolemaa, hän sanoi.
Nizhnikaun mukaan Lukashenkalla on omat syynsä tukea Venäjän presidentti Vladimir Putinia sodassa sen epäsuosiosta huolimatta.
Ensinnäkin Lukashenka kantaa kaunaa lännelle, joka on asettanut presidentille pakotteita ja tukenut maan oppositiota. Lukashenkalle oppositio ja mahdollinen syksyn 2020 kaltainen suuri protestiliikehdintä edustaa suurempaa uhkaa kuin Putinin yritykset saada kontrollia naapurimaistaan.
– Lukashenka ei ole pakotettu tukemaan tätä sotaa, mutta hän on valinnut tehdä niin omasta halustaan. Hän ei ehkä tue sotaa ilolla, mutta hänellä on siihen ideologisia syitä.
Samalla Venäjän joukkojen läsnäolo maassa hyödyttää Lukashenkaa, joka tuntee Putinin tukemana olonsa turvatummaksi.
– Jos Lukashenkaa vastaan ilmenisi nyt protesteja, hän tietäisi, että voisi käyttää Venäjän joukkoja niiden tukahduttamiseksi, hän sanoo.
– Voimme sanoa, että hän on valmis käymään kauppaa Valko-Venäjän suvereniteetilla edistääkseen omaa valta-asemaansa.