Vain viidesosa suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista – "suurin ongelmamme on, että emme saa kalankasvatuslupia"

Kalan kysyntä on kasvanut Suomessa huimasti, mutta ostoskärryyn päätyy useimmiten Norjan lohi. Vain 20 prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on kotimaista, vaikka Suomessa on tuhansia järviä ja ympärillä Itämeri.

Kotimainen kalankasvatus on romahtanut viime vuosina, ja kalatalouden omistus, tuotto ja työpaikat virtaavat ulkomaille, Suomen suurimman kala-alan yrityksen Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen harmittelee.

– Tuontikala on syrjäyttänyt kotimaisen kalan suomalaisten lautasilta. Vielä 2000-luvun alussa suomalaisten syömästä kalasta puolet oli kotimaista, Hukkanen sanoi yrityksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa Helsingissä.

Hukkanen kokee, että kalankasvatus- ja kalastuselinkeinot ovat Suomessa hyvin ahtaalla.

– Suurin ongelmamme on, että emme saa kalankasvatuslupia. Lupakäytännöt ovat hyvin vaihtelevia eri puolilla Suomea. Sääntely on muutoinkin tiukkaa.

Ympäristöjärjestö WWF:n meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen täsmentää, että kotimaisen kalan käyttö – silakka poislukien – on ollut suhteellisen samanlaista viimeiset 10 vuotta.

– Pikemminkin on niin, että kalan kulutuksessa tapahtunut kasvu on jouduttu tyydyttämään tuontikalalla. Tulevaisuudessa pitäisi päästä siihen, että käytettäisiin kotimaista kasvatettua kalaa, koska Norjan lohella vain ulkoistetaan ympäristöongelmat.

Kirjolohta kasvatetaan Suomessa noin 12 miljoonaa kiloa vuodessa. Kalankasvatukseen tarvitaan ympäristölupa, jonka saaminen vaikeutui 1990-luvun alussa samoihin aikoihin kuin kansainvälinen kilpailu kiristyi.

Vilhunen muistuttaa, että kalankasvatus kuormittaa Itämerta nykyisin huomattavasti vähemmän. Kotimainen kirjolohi on ollut vuodesta 2014 lähtien WWF:n kalaoppaassa suositeltavien kalojen listalla.

– Verkkoallaskaloista suomalainen kirjolohi ja siika ovat melkein ainoat kalalajit koko maailmassa, jotka saavat WWF:n vihreän listan statuksen.

Kalankasvatuksen osuus Itämereen kulkeutuvista fosforipäästöistä on 1,9 prosenttia.

Sadalla kilolla rehua saadaan 61 kiloa kirjolohta. Broileria saadaan samalla määrällä 21, sianlihaa 17 ja naudanlihaa neljä kiloa.

Kalaneuvoksen teettämän tuoreen kyselyn mukaan jopa 80 prosenttia suomalaisista haluaisi syödä enemmän kalaa.

Hinta on suurin syy, miksi kalaa ei osteta niin usein kun haluttaisiin. Muita syitä ovat ongelmat kalan saatavuudessa ja se, ettei kotimaista kalaa ole tarjolla.

Kuluttajia vaivaa myös tiedon puute. 1 200 suomalaista haastatellut kysely kertoo, että jopa puolet suomalaisista ei tiedä kalaa ostaessaan, onko se valmistettu Suomessa.

Kalatuotteiden käytössä on alueellisia eroja. Etelä-Savossa noin 70 prosenttia ihmisistä syö kalaa säännöllisesti. Vähiten kala maistuu eteläpohjalaisille, joista noin 40 prosenttia syö sitä säännöllisesti.

Kalaneuvoskin käyttää ulkomaista kalaa. Syy on se, että kotimaista kalaa ei ole tarjolla riittävästi, Toni Hukkanen sanoo.

Hänen mielestään tilannetta parantaisi alan säätelyn ja kalankasvatuksen lupakäytäntöjen keventäminen ja kalanviljelyn lisääminen valtion merialueilla.

Lisäksi kalanviljely pitäisi siirtää alempaan sähköveroluokkaan ja tehdä työ- ja elinkeinoministeriön yritystuet helpommin kalanjalostuksen ja kalakaupan saavutettaviksi.

Kalankasvatusalan koulutusmahdollisuuksista pitäisi huolehtia ja rajoittaa hylje- ja merimetsokantoja, Hukkanen linjaa.