Uutissuomalainen: Keskisuurten kaupunkien johtajat kritisoivat Saarikon MAL-ehdotusta – "Miksi pitäisi purkaa sellaista, joka toimii?"
Keskisuurten kaupunkien johtajat kritisoivat valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) ehdotusta kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten korvaamisesta mallilla, jossa rahat käytettäisiin kaikkien kuntien ilmastotyöhön. Asiasta kertoo Uutissuomalainen.
Hallitusohjelmassa mainituilla sopimuksilla käynnistetään vähintään 1,4 miljardin euron toimenpiteet muun muassa kestävän liikkumisen hankkeisiin Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun sekä Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseuduilla.
Saarikon mukaan MAL-sopimukset eivät ole vastanneet niille asetettuihin tavoitteisiin. Hän perustelee ehdotustaan keskustalaisella maailmankuvalla.
– Se puolustaa hajautettua yhteiskuntaa: kotiseudut suurimmissa kaupungeissa ja pienimmissä kunnissa ovat yhtä tärkeitä. Toiseksi vastuu ilmastonmuutoksesta on yhteinen, hän toteaa.
Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen pitää Saarikon ulostuloa tarpeettomana.
– MAL-sopimukset on laajasti todettu toimiviksi suurille kaupunkiseuduille. Lahden MAL-sopimuksen ydin on juuri se, mitä Saarikko esitti: kestävän kaupunkikehityksen edistäminen. Miksi pitäisi purkaa sellaista, joka toimii?
Ihmetystä herättää myös ministerin näkemys, että sopimukset olisivat umpeutumassa jo vuoden 2023 lopussa. Uutissuomalaisen mukaan sopimukset ovat voimassa vuoteen 2031 asti, ja niitä päivitetään vuonna 2023. Konkreettisista toimista päätetään vaalikaudeksi kerrallaan.
Jyväskylän, Kuopion ja Lahden sopimukset tehtiin huhtikuussa. Niiden kaupunginjohtajien mukaan ei voi olla niin, että sopimuksista tulee tyhjiä papereita kahden ja puolen vuoden kuluttua.
– Valtio on itse linjannut, että MAL-sopimukset ovat 12-vuotisen liikennesuunnitelman osia, ja itse sopimuksetkin ovat 12-vuotisia. En tiedä, mistä ajatus vuodesta 2023 voi syntyä, Lahden Timonen sanoo Uutissuomalaiselle
– Sopimus konkreettisista asioista taitaa olla voimassa vuoden 2023 loppuun asti, mutta pitkän aikavälin tavoitteet jatkuvat vuoteen 2031. Eihän kolmen vuoden aika ole lainkaan järkevä ja tarkoituksenmukainen tällaisissa asioissa, kommentoi Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
– Konkreettisista toimenpiteistä on sovittu vuosille 2021–2023. Henkisen sitoutumisen ja suunnittelujänteen olemme mieltäneet kolmeksi vaalikaudeksi, Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen sanoo.