Uusi puhemies haluaa herätellä humaania yhteiskunnallista keskustelua – vuodet koulivat Anu Vehviläisestä ryhmäpelaajan

Eduskunta

Vielä viikonvaihteessa harva taisi osata aavistaa, että tällä viikolla tasavallan kakkospaikan haltija vaihtuu.

Valtiovarainministerin raskasta salkkua kantamaan lähteneen Matti Vanhasen seuraajaksi eduskunta valitsi puhemiehekseen keskustan kokeneimman naiskansanedustajan Anu Vehviläisen.

Valtiosaliin lehdistön eteen saapuessaan Vehviläinen myöntää viime päivien käänteet nopeiksi.

– Itsekin olen vähän yllättynyt ja jännittynyt, että tässä nyt sitten olen mediaa tapaamassa.

Vehviläinen sai puhemiehen vaalissa 167 ääntä. Osin etähommiin yhä ulkoistetussa eduskunnassa se on paljon.

– Tuntui todella hyvältä, että sain laajan kannatuksen yli oppositio-hallitus -puoluerajojen, Vehviläinen myöntää.

Uusi puhemies luonnehtii Eduskuntataloa kansanvallan, demokratian ja parlamentarismin ytimeksi, johon kuuluvat osana myös talossa menneinä vuosikymmeninä työskennelleet edustajasukupolvet.

Vehviläisen mukaan kansanvalta antaa valtakirjan lainaksi, mutta ei koskaan lopulliseksi.

– Olen itse jäänyt kerran myös valitsematta eduskuntaan. Ja luulen, että se on antanut minulle aika paljon nöyryyttä ymmärtää kansanvallan ydintä.

Keväällä 1995 EU-Suomen ensimmäiseen eduskuntaan valittu Vehviläinen kertoo olleensa nuorena edustajana melko innokas etsimään nimeään lehdistä.

– Ja se oli valtavan tärkeää, miten itse on esillä. Nyt kun on tullut vuosia ja kokemusta lisää ja elämänkokemusta myös, niin ajattelen huomattavasti enemmän, että olen ryhmäpelaaja.

Vehviläisen mukaan asioiden sujuminen on hänelle erityisen tärkeää.

– Ja  nyt näiden päivienkin jälkeen haluan korostaa erityisen paljon vakautta, sitä Suomi nyt tällä hetkellä tarvitsee.

Vehviläinen sanoo, ettei vierasta muitakaan demokratian muotoja.

– Minusta on aivan oikein, että Suomessa on kansalaisaloitteet otettu käyttöön.

Vehviläiselle kansalaisaloitteet edustavat ihmisten ruohonjuuritason vaikuttamista ja vaihtoehtoa puoluepolitiikalle, joka ei kaikkia kiinnosta.

– Kuten hyvin tiedämme, eivät puolueet ole viime aikoina jäsenmääriään kovin paljoa kasvattaneet. Suhtaudun erittäin suurilla lämmöllä demokratian muihinkin muotoihin kuin pelkästään edustuksellisuuteen.

Vehviläinen lupaa myös kaiken tukensa eduskunnan uudistustyölle, jota on määrätietoisesti viime vuosien ja viime vaalikausien aikana.

– Koronakriisi on haastanut myös erittäin voimakkaasti eduskunnan toimintatavat ja käytänteet. Ajattelen niin, että alkuhämmennyksen ja alkujäykkyydenkin jälkeen olemme saaneet tämän talo toimimaan oikein hyvällä tavalla.

Vehviläiselle etätyöskentelyn kehittämisessä kyse on eräänlaisesta demokratian huoltovarmuudesta. Erilaisiin kriiseihin ja epidemioihin pitää varautua.

Vaikka Arkadianmäellä on tänä keväänä otettu isojakin askelia etätyössä, Vehviläinen näkee eduskunnan ihmisten parlamenttina, jonka pitää olla koolla.

– Me emme voi siirtää etähommaksi parlamentarismia ja poliittista päättämistä.

Tämän kevätistuntokautensa eduskunta on joutunut käyttämään käytännössä kokonaan koronakriisin hoitoon. Se ei tiedä hyvää hallituksen muille lakihankkeille, jotka ovat viivästyneet tai joutuneet antamaan tietä.

– On totta että tämä koronakevät on vienyt hallitukselta ja myös tältä talolta paljon energiaa, ja ei ole kaikkia niitä asioita pystytty valmistelemaan, jotka oli aikataulutettu.

Vehviläisen mukaan hallituksen on syksyllä arvioitava keskuudessaan, viedäänkö kaikkia erittäin kunnianhimoisen hallitusohjelman mukaisia lakihankkeita eteenpäin.

– Itse tunnen kyllä huolta siitä, että meidän pitäisi mahdollisimman nopeasti päästä normaaliin päiväjärjestykseen.

Vehviläisen mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hallituksen esityksillä on asianmukaiset lausuntokierrokset.

– Ja nythän niitä ei ole pystytty tekemään.

Puhemiehenä Vehviläinen aikoo olla ulospäin humaani yhteiskunnallisen keskustelun herättäjä.

– Pysyttäydyn kaukana päivänpolitiikan ja puoluepolitiikan kysymyksistä, mutta koen että puhemies voi aivan hyvin osallistua arvokeskusteluun, mikä on Suomen suunta ja millainen on hyvä Suomi.

Puhemiehen tehtävä ei ole kuitenkaan välttämättä esittää yksityiskohtaisia neuvoja, miten se tehdään, hän linjaa.

Jotkut nuoret naiskansanedustajat ovat härnänneet varsinkin varapuhemies Juho Eerolaa (ps.) puhuttelemalla tätä salissa sukupuolineutraalisti ”puheenjohtajaksi”.

Vehviläinen myöntää itsensä asiassa vanhan koulukunnan kasvatiksi. Hän huomauttaa, että puhemies löytyy perustuslaista.

– En ole juuri tuota ajatellut, miten suhtautuisin, naputanko nuijalla pikkuisen vai sanon, että ”täällä puhemies”. Mutta en pidä sitä ongelmallisena ollenkaan, hän pohtii.