Uusi maa- ja metsätalousministeri löytynee muutaman nimen joukosta – kriisiaika lisää tehtävän vaativuutta
Keskusta valitsee uuden maa- ja metsätalousministerin paikkansa jättävän Jari Lepän seuraajaksi torstaina puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän ja meppidelegaation yhteiskokouksessa.
Tehtävään on spekuloitu eduskuntaryhmän ja europarlamenttiryhmän sisältä muutamaa nimeä. Maatalouden kustannuskriisiä ja huoltovarmuuskysymyksiä ratkomaan tarvitaan kova alan osaaja, eikä EU-asioita pursuava salkku normaalioloissakaan ole keveimmästä päästä.
Ehdotuksen uudesta ministeristä tekee puheenjohtaja Annika Saarikko. Useimmiten puheenjohtajan esitys menee myös läpi, mutta silloin tällöin ministerin paikoista on keskustassa myös äänestetty.
Näin kävi esimerkiksi syksyllä 2016 Olli Rehniltä vapautuvaa elinkeinoministerin paikkaa täytettäessä, kun puheenjohtaja Juha Sipilän ehdokas Mika Lintilä voitti vastaehdokkaansa Mauri Pekkarisen niukasti äänin 37-33.
Ministerin vaihdos tuli keskustassa eteen hieman yllättäen, kun Leppä ilmoitti viime viikolla jättävänsä eduskunnan tulevissa vaaleissa, ja olevansa myös valmis astumaan syrjään ministerin tehtävästä kesken vaalikauden.
Petri Honkonen
Saarijärveläinen 34-vuotias toisen kauden kansanedustaja pyrki syksyn 2020 puoluekokouksessa keskustan puheenjohtajaksi. Käteen jäi kolmas sija ja puolueen varapuheenjohtajan paikka.
Honkonen on taustaltaan historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Metsätilallisena Honkosella on tuntumaa myös maa- ja metsätalouden kysymyksiin.
Puolueen varapuheenjohtajan status takaa ministeripelissä sinänsä hyvät asemat, mutta tehtävään on nyt Keski-Suomen vaalipiirin sisäistä kilpailua.
Anne Kalmari
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokuntaa johtava kivijärveläinen neljännen kauden kansanedustaja on tietyllä tavalla paalupaikalla uuden maatalousministerin valinnassa.
Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Kalmari, 53, on vaikuttanut maa- ja metsätalousvaliokunnassa koko vuonna 2007 alkaneen edustajauransa ja viimeiset viisi vuotta valiokunnan puheenjohtajana. Toisinaan hänen lausunnoistaan on syntynyt somemylläköitäkin. Kotitilallaan perhe kasvattaa nykyisin ylämaankarjaa.
Kalmarin valinnalle on ilmaissut jo tukensa puolueen naisjärjestö Keskustanaiset. Vaalipiirikin olisi sopiva, mutta sama kuin mahdollisella kilpailijalla Honkosella.
Elsi Katainen
Europarlamentissa maa- ja metsätalouden asioihin keskittynyt ja hyvin verkostoitunut keskustameppi toisi maa- ja metsätalousministeriöön tärkeää Bryssel-osaamista.
Pätkäministeriksi lähtö tietäisi kuitenkin Kataiselle, 55, hyvässä nosteessa olevan meppiuran katkeamista. Vuonna 2018 Euroopan parlamenttiin siirtynyt Katainen on päässyt etenemään maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajaksi.
Ensi kevään eduskuntavaaleissa pielavetiselle maatalousosaajalle olisi kuitenkin kysyntää, sillä Savo-Karjalan vaalipiirin tällä hetkellä ainoa pohjoissavolainen keskustaedustaja Hanna-Kaisa Heikkinen on ilmoittanut jättävänsä politiikan.
Juha Pylväs
Keskustan eduskuntaryhmän nykyisellä puheenjohtajalla on agronomin paperit ja maaseutuyrittäjän tausta. Toisen kauden kansanedustajalla on kokemusta myös maa- ja metsätalousvaliokunnasta varsinaisena jäsenenä ja varajäsenenä.
Pylvään, 51, vahvuutena on myös vaalipiiri: puolueella ei ole nykyisin ministeriä vankimmalta tukialueeltaan Pohjois-Pohjanmaalta, ja äänikuningas Juha Sipilän luopuminen politiikasta aiheuttaa omat vaikeutensa eduskuntavaaleissa.
Pylvään siirtyminen ministeriksi avaisi eduskuntaryhmän puheenjohtajan paikan hiljaista ylivieskalaista näkyvämmälle salidebatoijalle, jollaiselle olisi eduskuntavaalien lähestyessä entistä enemmän tilausta.
Jos Lepältä vapautuva paikka päädyttäisiin täyttämään laajemman ministerikierrätyksen kautta, muitakin vaihtoehtoja olisi.
Jos vaikkapa nykyinen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen siirtyisi maa- ja metsätalousministeriksi, hänen paikalleen voitaisiin nostaa vaikkapa eduskuntaryhmän nykyinen varapuheenjohtaja Eeva Kalli tai kultturiministerinä vaalikauden alussa toiminut Hanna Kosonen.