Uskomaton menestystarina ja itsepäinen mörököllien maa – suomalaiset merkkihenkilöt kuvailevat satavuotiasta Suomea

Periksiantamaton selviytyjä. Uskomaton menestystarina. Tasa-arvoinen, onnellinen ja vaatimaton maa, jolla on kaunis ja puhdas luonto sekä koulutettu ja rehellinen kansa.

Itsepäinen mörököllien maa. Satavuotias kympin tyttö. Sellainen satavuotias on Suomi parhaimmillaan STT:n kyselyyn vastanneiden suomalaisvaikuttajien mielestä. STT:n pyynnöstä he kuvailivat Suomea ja pohtivat, miltä maan tulevaisuus näyttää.

Vastauksissa nousivat esille niin sisu, neljä vuodenaikaa kuin jääkiekon vuoden 1995 maailmanmestaruuskin.

– Maa, jonka itsetunto kohosi vähän Keijo Rosbergin ja jääkiekkoilun MM-kullan ansiosta. Maa, jota rakastan, kivuista huolimatta ja juuri siitä syystä, sanoi entinen jalkapalloilija, valmentaja Atik Ismail.

Moni vastaaja korosti luontoa, puhdasta ilmaa ja pohjoisuutta.

– Luontomme on ainutlaatuinen, aito ja puhdas, sanoi HMD Globalin johtaja Pekka Rantala.

– Syvin voima nousee metsästä, merestä, soista, mäistä, kumpareista, joista, järvistä ja niistä peilautuvista sieluista, sanoi näyttelijä Outi Mäenpää.

Moni korosti, että Suomi on pienestä koostaan huolimatta pärjännyt hyvin maailmalla.

– Pienestä kansantaloudesta huolimatta saavutettu isoja kehityskulkuja. Monissa globaaleissa rankingeissa kärjessä, sanoi keihäänheittäjä Tapio Korjus.

Koulutus on ollut tukijalka, jota nyt kuitenkin sahataan.

Dosentti Janne Matikainen

Merkittävimmän suomalainen on Carl Gustaf Emil Mannerheim, moni vastasi.

– Suomen johtaja kohtalon sirkkelin iskiessä Suomeen dramaattisimmin ja kauaskantavimmin, kuvaili filosofi Esa Saarinen.

Diplomaatti René Nybergin mukaan Mannerheim vei Suomen rauhaan kesällä 1944.

Vastauksissa nousi esille myös Linux-käyttöjärjestelmän luoja Linus Torvalds. HMD Globalin johtajan Pekka Rantalan mukaan Linux on läsnä miljardien ihmisten elämässä päivittäin ja se on merkittävästi demokratisoinut teknologiaa.

Kyselyssä nousi esille myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, presidentti Urho Kekkonen, Aki Kaurismäki, Jean Sibelius, Mikael Agricola, J. V. Snellman ja Paavo Nurmi.

Poliitikko Elisabeth Rehnin mukaan Suomen historia tuntuu joskus koostuvan sodista ja urheilusta, pääosin miesten suorituksista.

Rehnin mielestä merkittävimpiä suomalaisia ovat olleet maan ensimmäiset naisaktivistit. He rakensivat Suomelle tasa-arvon alun, Rehn sanoi.

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen nimesi kirjailija Minna Canthin ja näyttelijä Outi Mäenpää taas Helvi Sipilän, joka oli ensimmäinen nainen YK:n apulaispääsihteerinä.

– Vaikka hän oli nainen, siis joutui tekemään kaksin verroin miehiin verrattuna töitä päästäkseen eteenpäin, oli hänen uransa huikea, Mäenpää sanoi.

Suomen tulevaisuudesta kysyttäessä moni oli huolissaan. Huolta herättivät muun muassa ilmastonmuutos, eriarvoistuminen ja nationalismin kasvu. Eniten vastaajat olivat kuitenkin huolissaan koulutuksen heikkenemisestä.

– Koulutus on ollut tukijalka, jota nyt kuitenkin sahataan. Jotain muuta halutaan tilalle, mutta mitä, pohti sosiaalisen median tutkija, dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan mukaan koulutuksen ja tutkimuksen laiminlyöminen koituu Suomen kohtaloksi.

– Jos tilanteeseen ei tule muutosta, siellä viimeisten joukossa me edelleenkin laahustamme – emme tulevaisuutta tekemässä, vaan väkisin tulevaisuutta kohti raahattuina.