Onko Kuuba seuraavana USA:n agendalla? – Trump: "Uskon, että minulla on kunnia ottaa Kuuba"
Yhdysvallat on Latinalaisessa Amerikassa ottanut Venezuelan jälkeen Kuuban kovan painostuspolitiikkansa kohteeksi. Tavoitteena näyttää olevan Kuuban pakottaminen Yhdysvaltojen haluamiin talouden ja politiikan uudistuksiin.
– Uskon, että minulla on kunnia ottaa Kuuba. Voin mielestäni tehdä sillä mitä tahansa, jos nyt rehellisiä ollaan, totesi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump maanantaina toimittajille.
Sanomalehti New York Timesin tietojen mukaan Trumpin hallinto on vaatinut Kuubaa vaihtamaan presidentti Miguel Diaz-Canelin. Lehden mukaan Diaz-Canelia pidetään esteenä niille talousuudistuksille, joita Yhdysvallat Kuubalta haluaa.
Kuubalaisten parissa epäsuosittu Diaz-Canel edustaa vanhaa Fidel Castron (1926–2016) ja tämän veljen Raul Castron hallinnon kommunistieliittiä.
Castrojen perillisen syrjäyttäminen voi olla Trumpin kaipaama ulkopoliittinen pikavoitto, joka hallinnolta on jäänyt saavuttamatta Iranista Lähi-idän sodan pitkittyessä, arvioi Helsingin yliopiston alue- ja kulttuurintutkimuksen professori Jussi Pakkasvirta STT:lle.
– Tuntuu, että kovin päämäärättömästi ja tempoillen Yhdysvaltojen johdossa ulkopolitiikkaa hoidetaan. Etsitään näyttäviä tekoja. Olisiko niin, että nyt siirrytään Kuuban kimppuun, kun hyökkäys ja sota Iranissa näyttää epäonnistuvan kaikin tavoin.
Myös Turun yliopiston John Morton -keskuksen projektitutkijan Nadia Nava Contrerasin mukaan Kuuban presidentin vaihto olisi lähinnä symbolinen voitto Yhdysvalloille.
– Donald Trump voisi käyttää sitä näyttääkseen sekä kotimaassa että kansainvälisesti, että hänen politiikkansa toimii ja että hän pystyy painostamaan Kuubaa, tutkija sanoo.
Käytännössä presidentin vaihtuminen ei Nava Contrerasin mukaan tietäisi vielä suurta muutosta, eikä se riittäisi monille kuubalaisille Kuubassa tai ulkomailla.
Kuubalaisen diasporan kovan linjan kannattajat haluavat kumota koko kommunistihallinnon. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kuuluu kommunistihallinnon vastustajiin.
– Marco Rubiolle on tosi tärkeä tämä Kuuban keissi, koska hän on myös kuubalaisamerikkalainen. Saa nähdä, mitä tapahtuu, Nava Contreras sanoo.
Trump itse on sanonut, että Kuuba on seuraavana vuorossa asialistalla sen jälkeen, kun Yhdysvallat on päässyt irtautumaan sodastaan Iranin kanssa.
Diaz-Canel myönsi perjantaina televisiolähetyksessä Kuuban neuvottelevan Yhdysvaltojen kanssa, mutta ei paljastanut mitään puheiden sisällöstä. Kuuban hallinto ei kommentoinut New York Timesille lehden tietoja hänen erovaatimuksestaan.
Kuuban varapääministeri Oscar Perez-Oliva Fraga kertoi NBC Newsin haastattelussa Kuuban olevan valmis avaamaan markkinoitaan ja yritystoimintaansa Yhdysvalloissa asuville kuubalaisille. Kuuba toivoo sujuvampia kauppasuhteita Yhdysvaltojen kanssa.
– Kuuban tilanne on niin haastava, että (kuubalaiset) yrittävät nyt tosissaan päästä jollain tavalla yhdysvaltalaisten kanssa tekemisiin, että dramaattisesti eskaloitunut taloustilanne saataisiin paranemaan, Pakkasvirta arvioi.
New York Timesin mukaan Yhdysvallat ei toistaiseksi suunnittele Venezuelan-tyylistä sotilasoperaatiota presidentin vaihtamiseksi. Venezuelasta alkuvuodesta kaapattu presidentti Nicolas Maduro on nyt oikeusprosessissa Yhdysvalloissa.
– (Kuubaan) ei luultavasti sellaista iskua samalla tavalla lähdetä tekemään kuin Maduron kohdalla tuonne Venezuelaan. Hyökkäys olisi valtava riski. Kuuban asema on historiallisesti kovin erilainen, arvioi Pakkasvirta.
Yhdysvallat on toistaiseksi käyttänyt taloudellisia painostuskeinoja. Kun Yhdysvallat otti Venezuelan öljynviennin haltuunsa saarrollaan, se leikkasi Kuubalta pois tärkeän öljynlähteen.
Kuuba tuottaa itsekin öljyä, mutta ei tarpeeksi kattaakseen omaa kulutustaan, sillä kotimaan tuotanto vastaa vain noin 40:tä prosenttia maan tarpeista. Nyt Venezuelan hanat ovat kiinni, ja Yhdysvallat painosti myös Meksikon lopettamaan aiemmat humanitaariset öljykuljetukset.
Maanantaina sähkökatko pimensi koko Kuuban valtiollisen sähköverkon, kertoi valtiollinen UNE-energiayhtiö.
Saarivaltiossa on ollut toistuvia sähkökatkoja sen jälkeen kun Yhdysvallat kiristi entisestään kauppasaartoaan. Sähköpula on tehnyt tavallisista arjen askareista kuten ruoanlaitosta tuskaista tavallisille kuubalaisille, kertoo NBC News.
Tutkija Nava Contrerasin mukaan Kuubassa on jo käynnissä humanitaarinen kriisi. Akuutin kriisin ohella maan taloudella on tutkijan mukaan syvälle meneviä rakenteellisia ongelmia.
– Kuuba on ollut pitkän aikaa riippuvainen muista, ensiksi Neuvostoliitosta ja sitten Venezuelasta ja muista kumppaneista, tutkija sanoo.
Tutkijan mukaan Kuuban täydellinen romahdus ei ole kenenkään etu, koska se voisi johtaa suureen muuttoliikenteeseen ja lisätä epävakautta.