Unkarin täräyttämä öljyputkiprojekti Serbiaan vetäisi mattoa alta Venäjä-pakotteilta, sanoo professori – putkessa voisi virrata venäläistä öljyä Suomen vuoden kulutuksen verran
Unkarin eilen ilmoittama öljyputkiprojekti on Unkarin yritys kiertää Euroopan unionin pakotepolitiikkaa ja osoitus EU:n heikkoudesta Unkarin suhteen, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.
Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto ilmoitti eilen viestipalvelu X:ssä, että Unkari ja Serbia aikovat rakentaa maiden välille uuden öljyputken yhteistyössä Venäjän kanssa.
EU puolestaan hyväksyi viime viikolla uusia pakotteita, joiden on tarkoitus iskeä Venäjän öljystä käärimiin tuloihin.
Toteutuessaan putki ilmiselvästi murtaisi pakotteiden tehokkuutta, Tynkkynen toteaa.
Unkari myös viittasi pakotteisiin eilisessä ilmoituksessaan.
– Unkari ei joudu näiden katastrofaalisten päätösten uhriksi, ulkoministeri Szijjarto sanoi.
Tuoreita pakotteita jarrutti venäläisenergiasta irtautumisesta huolia esittänyt Slovakia. Maa taipui lopulta pakotteiden kannalle, mutta maan pääministeri sanoi saaneensa EU:lta kaasun hintoihin liittyviä takeita.
– Tämä kielii siitä, että nämä maat yrittävät tehdä kaikkensa, jotta Euroopan unionin yhtenäinen linja ei toteudu, Tynkkynen sanoo.
Unkarin kuriin laittaminen vaatisi Euroopalta entistä kovempia keinoja, joilla pakottaa maat pysymään blokin linjassa. Unkaria voisi uhata jopa EU:sta ulos potkimisella, Tynkkynen sanoo.
– Pitäisi tehdä se valinta, että joko ollaan Euroopan unionin jäseniä tai sitten ei. Mutta tähän ei ole vielä löytynyt poliittista tahtoa.
Tynkkynen arvioi, että myös Serbiassa on punnittu, että taloudellinen kädenojennus Unkarille ei vaaranna Euroopan kanssa käytävää diplomatiaa tai ainakaan tuhoa sitä täysin.
Serbia on yksi EU:n ehdokasmaista, joiden kanssa jäsenyysneuvottelut on aloitettu.
Öljyputken vuosittaiseksi kapasiteetiksi on kerrottu jopa viisi miljoonaa tonnia öljyä. Tynkkysen mukaan määrä on merkittävä.
– Suomi on aikoinaan tuonut Venäjältä vuosittain keskimäärin 10–13 miljoonaa tonnia öljyä, josta puolet on jäänyt Suomen kulutukseen. Kyllä se Suomen vuoden kulutuksen verran öljyä on. Unkari on tietysti kaksi kertaa suurempi väkimäärältään kuin Suomi.
Keväällä Szijjarto sanoi Serbian energiaministerin kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että putken rakentaminen voisi alkaa jo tämän vuoden lopussa tai alkuvuodesta 2026. Toiminnassa putki voisi olla vuoteen 2027 mennessä.
Ulkoministeri sanoi, että investoinnin myötä Unkari voi vastata Serbian koko raakaöljyn tuontitarpeeseen.
Unkari rakentaa hankkeen osana 180 kilometriä putkilinjaa. Putki jatkaisi neuvostoaikaista Druzhba-putkistoa, joka kulkee Ukrainan kautta Unkariin, Slovakiaan ja Tshekkiin. Nimi tarkoittaa suomeksi ystävyyttä.
Venäjän valtiollisen uutistoimisto Tassin mukaan Unkari, Serbia ja Venäjä pitivät eilen videoneuvottelut öljyputkesta. Neuvotteluihin osallistui myös Venäjän apulaisenergiaministeri Pavel Sorokin.
Tassin mukaan julkisuuteen kerrottiin ensimmäistä kertaa siitä, että Venäjä on osallistunut öljyputkea koskeviin neuvotteluihin. Myös venäläinen Interfax-uutistoimisto uutisoi tapaamisesta.
Interfaxin mukaan Serbian energiaministeri kertoi eilen, että Venäjän valtiollinen öljyputkioperaattori Transneft ja unkarilainen öljy- ja kaasuyhtiö MOL ovat allekirjoittaneet kuun alussa putken teknistä toteutusta koskevan sopimuksen.
– Öljyputkella on paitsi kaupallinen myös laajempi strateginen merkitys maidemme pitkän aikavälin energiaturvallisuudelle, energiaministeri Dubravka Dedovic sanoi Interfaxin mukaan serbialaiselle tv-kanavalle.
Unkari ja Serbia sopivat öljyputken rakentamisesta ensimmäistä kertaa jo lokakuussa 2022, noin puoli vuotta Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Unkari perustelee putkea osin Venäjä-pakotteiden nostamilla hinnoilla, osin energiaturvallisuudella. Argumenteilla ei ole Tynkkysen mukaan pohjaa.
Unkarin talous ei ole pelastunut venäläisestä halvasta energiasta huolimatta. Maassa on ollut muihin EU-maihin verrattuna korkea inflaatio, Tynkkynen sanoo.
– Tämä on osittain tämän öljyriippuvuuden tulosta ja toki tämän autoritaarisen järjestelmän ilmiselvä tuote.
Niin ikään puheet uhatusta energiaturvallisuudesta ontuvat. Esimerkiksi Tshekki on pystynyt tekemään päätöksen venäläisestä energiasta luopumisesta, Tynkkynen toteaa.
Tynkkynen painottaa, että Unkarin pääministeri Viktor Orban on käyttänyt öljyä myös oman kansansuosionsa kasvattamiseksi.
– Se, että Unkari nyt on öljyputkeen selvästi satsaamassa, kuvastaa vain sitä, että se on elämänlanka tämmöiselle regiimille ja sitä halutaan ylläpitää.
Se on samalla Venäjän keino ylläpitää vaikutusvaltaa Euroopan unionin alueella, Tynkkynen sanoo.
– Öljy-yhteyden säilyminen on ilman muuta ollut onnistuminen Venäjän näkökulmasta. Venäjähän on käyttänyt energiaa kovana aseena nyt läntistä Eurooppaa vastaan.