Tietokirjailija kävi unelmamatkalla Pohjois-Koreassa – "Lähes kaikki näkemämme oli lavastettua"

Kai Myrberg kuvailee kirjassaan, kuinka turistit osallistuvat maassa eräänlaiseen roolipeliin.
Kirjat

Pohjois-Korealla oli kahden vuosikymmenen ajan Helsingin Kulosaaressa suurlähetystö, jonka henkilökunta tapasi tehdä aktiivista käännytystyötä lähialueen työpaikoissa.

Vierailulistalla oli 1980-luvun lopulla muun muassa Merentutkimuslaitos, jonne pohjoiskorealaiset toimittivat Kim Il Sungin teoksia ja Juche-aatteeseen liittyvää materiaalia. Kukaan merentutkijoista tuskin kääntyi aatteen kannattajaksi, mutta filosofian tohtori Kai Myrberg kiinnostui kirjoista ja lehtisistä siinä määrin, että Pohjois-Koreasta tuli hänelle intohimoinen harrastus.

Vuonna 2012 Myrbergin pitkäaikainen haave toteutui, kun hän pääsi matkustamaan Pohjois-Koreaan. Matkan ja vuosikymmeniä kestäneen harrastuneisuuden tuloksena Myrberg julkaisi helmikuussa kirjan Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia.

Sinuijun asemalla kaksi iäkästä naista erotteli perinteisin menetelmin jyviä akanoista. Se ei ollut ulkomaalaisten silmille sopivaa, joten sotilaat häätivät naiset pois ja poistivat heistä otetut kuvat turistien kameroista. Yksi turisteista onnistui kuitenkin säilyttämään otoksensa. Kuva: Olli Parviainen

Vierailu maailman suljetuimmassa valtiossa oli hämmentävä kokemus. Palkittu merentutkija kuvailee turistien osallistuneen Pohjois-Koreassa eräänlaiseen roolipeliin.

Hän arvioi, että lähes kaikki matkalla nähty oli lavastettua. Metrossa istuvat matkustajat, kadulla rullaluistelevat lapset, tauluja maalaavat aikuiset – he eivät olleet turistien reitillä sattumalta, vaan osana tarkkaa käsikirjoitusta.

Esimerkiksi Kansalliskirjaston tietokoneluokassa istuneet ihmiset käyttäytyivät Myrbergin mukaan oudosti, sillä he eivät näyttäneet käyttävän lainkaan näppäimistöä eivätkä hiirtä.

Pohjoiskorealaisella osuustoimintatilalla ei näkynyt juuri koneita eikä ihmisiä. Ainoa esillä ollut traktori oli 1950-luvulta. Kuva: Olli Parviainen

Myrbergin omien kokemusten lisäksi kirjassa kiinnostavaa ovat hänen tietonsa Pohjois-Korean nykytilasta ja arvionsa sen tulevaisuudesta. Hän näkee maassa paljon luhistuvan Neuvostoliiton piirteitä.

– Kasvava tietoisuus siitä, että ihan tavallisten ihmisten elämä on ulkomailla paljon kotimaisia oloja parempaa, oli sisäisen rappion lisäksi aikoinaan Itä-Euroopan kommunistisen järjestelmän hajoamisen yksi pääsyy, hän kirjoittaa.

Myrbergin mukaan tieto ulkomaailmasta leviää Pohjois-Koreaan esimerkiksi Kiinasta salakuljetettujen muistitikkujen ja dvd-levyjen kautta.

Pohjois-Koreassa on jo ainakin viisi miljoonaa matkapuhelinta. Niillä on luvallista soittaa vain maan sisäisiä puheluja, mutta pimeillä markkinoilla liikkuu kiinalaisia SIM-kortteja, joilla onnistuvat myös ulkomaanpuhelut.

Tietokoneita on noin 17 prosentilla väestöstä. Internettiin niillä ei vielä pääse, mutta Myrbergin mukaan netti on aikapommi, joka vaanii nurkan takana.

Sotaisat propagandajulisteet toivat väriä Pjongjangin harmauteen. Kuva: Olli Parviainen

Pohjois-Korean taloustilanne on jo pitkään ollut katastrofaalisen huono, ja koronavirus on entisestään synkentänyt tilannetta. Raja Kiinaan on kiinni eikä viljatoimituksia saada.

Avustusjärjestöt ovat raportoineet kodittomien ja katulasten määrien kasvusta. Pahimmillaan edessä voi olla jopa 1990-luvun kaltainen nälänhätä.

– Romahduksen merkit ovat vahvasti ilmassa, Myrberg kirjoittaa.

Kai Myrberg: Pohjois-Koreassa vain porsaat ovat onnellisia. Minerva, 440 s.