Ulkomaalaistaustaisten osuus Suomessa kasvoi – ylitti Uudellamaalla 20 prosenttia

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui viime vuoden lopussa vakituisesti noin 661 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä on 11,7 prosenttia väestöstä.

Vuotta aiemmin ulkomaalaistaustaisten osuus oli 11,1 prosenttia.

Ulkomaista syntyperää olevien osuus oli korkein Uudenmaan maakunnassa, 20,1 prosenttia väestöstä. Kaikista ulkomaalaistaustaisista lähes puolet asui pääkaupunkiseudulla.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisten määrä Suomen väestössä on ylittänyt sadantuhannen ihmisen rajan. Viime vuoden lopussa Suomessa asui 102 000 Suomessa syntynyttä eli toisen polven ulkomaalaistaustaista. Määrä on kaksinkertaistunut yhdessätoista vuodessa.

– Toisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat valtaosin vielä nuoria. Heistä alle kouluikäisiä on lähes 38 prosenttia, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo tiedotteessa.

Toisen polven ulkomaalaistaustaisista eurooppalaistaustaisia oli noin 44 prosenttia, aasialaistaustaisia noin 32 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia noin 22 prosenttia.

Ukrainalaiset nousivat viime vuoden aikana Suomen suurimmaksi ulkomaiden kansalaisten ryhmäksi. Jos tilannetta tarkastellaan kieliryhmittäin, venäjä on yhä ykkössijalla.

– Vuoden lopussa Suomessa asui lähes 53 000 äidinkieleltään venäjänkielistä, joilla on Suomen kansalaisuus. Tilastossa he eivät siis ole ulkomaiden kansalaisia, Rapo sanoo.

Suomen väkiluvun kasvu hidastui viime vuonna.

Suomen väkiluku kasvoi viime vuoden aikana hieman alle 17 000 ihmisellä. Kasvu oli lähes puolet pienempi kuin toissa vuonna maahanmuuton vähennyttyä.

Vuosina 2023 ja 2024 väkiluku kasvoi voimakkaasti etenkin ukrainalaisten maahanmuuton seurauksena.

Suomen väkiluku oli viime vuoden lopussa noin 5,65 miljoonaa.