Ukrainan sodan kuudes päivä – Tämä Venäjän hyökkäyksestä pitää nyt tietää
Viimeisimpien tietojen mukaan Venäjän hyökkäysjoukot ovat jatkeneet etenemistään kohti Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa. Satelliittikuvien perusteella sotilaskolonna on kasvanut jo lähes 65 kilometrin pituiseksi.
Lisäksi yhdysvaltalainen avaruusteknologiayritys Maxar kertoo, että Valko-Venäjälle on sijoitettu lisää maajoukkoja ja helikoptereita.
Venäjän maajoukot ovat saapuneet myös Etelä-Ukrainassa sijaitsevan Hersonin kaupungin lähettyville.
Paikalliset journalistit ovat raportoineet BBC:n mukaan, että Herson on jo lähes kokonaan hyökkääjän saartama.
Uutistoimisto AP:n mukaan yli 70 ukrainalaissotilasta on saanut surmansa tykistökeskityksessä maan pohjoisosissa.
Venäläisten tykistötuli osui Kiovan ja Harkovan välissä sijaitsevan Oh’tyrkan kaupunkiin, jossa sijaitsee Ukrainan sotilastukikohta.
Myöhään maanantaina Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi videon, jossa hän kutsui Harkovaan tehtyjä pommituksia sotarikokseksi.
Presidentin mukaan Venäjä on syyllistynyt pommittamaan alueita, joissa ei sijaitse sotilaskohteita, vaan pelkkiä siviilien asumuksia. Tulituksessa on kuollut kymmeniä siviilejä.
Zelenskyin mukaan Venäjä on tehnyt viidessä päivässä 56 ohjusiskua ja laukaissut 113 risteilyohjusta
YK:n mukaan tähän mennessä noin 500 000 ihmistä on paennut Ukrainan naapurimaihin.
Kansainvälinen sotarikostuomioistuin ICC kertoi avaavansa tutkinnan Ukrainan tilanteesta. ICC:n mukaan on syytä olettaa, että Ukrainassa on tapahtunut sotarikoksia jo vuodesta 2014 alkaen, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja osia Itä-Ukrainasta.
Jos Venäjä onkin saavuttanut sotilaallisia voittoja hyökkäysrintamalla, sen talous kärsii vakavia tappioita kansainvälisten sanktioiden myötä. Ruplan arvo on romahtanut.
Länsimaat ovat päättäneet sulkea venäläisiä pankkeja ulos kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä. Pakotteet ovat jopa saaneet osan oligarkeista kritisoimaan Venäjän hyökkäyssotaa.
Lisäksi EU sulkee koko ilmatilansa venäläisiltä. Venäjä puolestaan sulkee oman ilmatilansa EU-mailta, myös Suomelta.
Reutersin mukaan Japanin talousministeri on kertonut, että maa tekee tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltain hallinnon kanssa, jotta Venäjä joutuu maksamaan aggressioistaan kovaa hintaa.
Venäjä ja Ukraina aloittivat maanantaina neuvottelut sotatoimien päättämisestä. Keskusteluiden odotetaan jatkuvan seuraavien päivien aikana.
Venäjä jatkoi hyökkäystään neuvotteluista huolimatta, vaikka Ukrainan presidentti Zelenskyi oli vaatinut tulitaukoa.
Zelenskyi päätti maanantaina, että Ukraina hakee välittömästi Euroopan unionin jäsenyyttä.
Kahdeksan EU-maan presidentit ovat julkaisseet yhteislausuman, jonka mukaan Ukrainasta pitäisi tehdä EU:n ehdokasmaa. Lausunnossa ovat mukana Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Bulgarian, Tshekin, Slovakian ja Slovenian presidentit.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan eduskuntapuolueet kokoontuvat tiistaina parlamentaariseen keskusteluun puimaan Ukrainan tilannetta.
Marinin mukaan tilaisuudessa keskustellaan myös tuoreesta Nato-jäsenyyttä koskevasta kansalaisaloitteesta, joka etenee eduskuntaan.
Yle julkaisi maanantaina kyselyn, jonka mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi. 28 prosenttia suomalaisista vastustaa ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.
Presidentti Sauli Niinistö arvioi gallupin tulosta ”odotetuksi”
Niinistön mukaan Suomen maanantaina päätös lähettää Ukrainaan aseita ei tee Suomesta sodan osapuolta.
Myös Saksan historiallinen päätös lähettää Ukrainaan aseita on herättänyt paljon keskustelua.
Euroopan mahtimaan ja EU:n aloitteellisuutta on pidetty osoituksena siitä, että Venäjän hyökkäys on tiivistänyt länsimaiden yhteistä rintamaa.
Lähteet: Reuters, The Washington Post, AP, BBC.
