"Uhkasakolla ei tule yhtään lisää henkilökuntaa" – Keskustan sote-konkarit vaativat rauhaa terveyspalveluiden uudistamiseen
Aikaa palveluiden uudistamiseen ja rauhaa liian rajuilta säästöiltä. Niitä hyvinvointialueet tällä hetkellä tarvitsevat, näkee Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.).
Hän korostaa, ettei valtava sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tapahdu hetkessä, ja se on ollut voimassa vasta yhdeksän kuukautta. Tässä muutosvaiheessa hyvinvointialueilta vaaditaan myös isoja säästötoimia.
– Nyt on suuri huoli siitä, että ne pannaan tekemään liian nopeasti liian paljon. Pääpainon pitäisi olla palveluiden tuotantotapojen uudistamisessa, Tölli painottaa.
Se on kuitenkin väärä luulo, että sote-uudistus toisi lisää terveyskeskuksia, hoitajia ja lääkäreitä. Koko maassa on kaksi merkittävää piiskaa, niukka rahoitus ja henkilöstöpula, Tölli muistuttaa.
Henkilöstöpula on hänestä rahapulaakin vakavampi asia.
– Terveydenhuollon henkilöstön määrä ei lisäänny, kun katsomme ikäluokkia, jotka menevät alan koulutukseen sekä sitä, missä työvoimaa tarvitaan. Silloin pitää saada enemmän aikaan vähemmällä henkilöstöllä ja rahalla.
Sekä Tölli että keskustan Juha Rehula ovat aikanaan tehneet sote-uudistusta ministereinä ja eduskunnassa. Rehulakin toteaa, että sellaiset ihmiset varmasti pettyivät, jotka odottivat sote-uudistuksen ratkaisevan kaiken.
– Ei se ole mallin vika, jos hyvinvointialueilla ei ole riittäviä taloudellisia resursseja. Se tarkoittaa sitten sitä, että ongelmia on.
Rehula muistuttaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmien juurisyyt ovat olleet olemassa jo pitkään.
– Jos nyt vähänkään on seurannut mitä tapahtuu, niin ei se ole voinut tulla yllätyksenä, että rahaa on liian vähän.
Rehulan mukaan kuntapohjaisella mallilla mentiin viimeinen vuosi ”aika huolettomasti”.
– Perintönä hyvinvointialueille annettiin suuremmat kulut kuin on ollut tarkoituskaan.
Rehulan mukaan on myös maalattu mielikuvaa, että fyysiset terveysasemat eli seinät ratkaisevat sen, mitä palveluita hyvinvointialueilta saa.
– Tapa, joilla palveluita tuotetaan, tulee muuttumaan. Nythän seiniä on kyllä pystyssä, mutta ei niissä voida antaa palveluita, kun ei ole ihmisiä.
Rehula ja Tölli korostavat, että kunnat olisivat nousevien sote-kustannusten kanssa nyt vielä pahemmassa pulassa, jos uudistusta ei olisi tehty.
– Uudistus ei mennyt pieleen. Se on mainettaan parempi, mutta alkuvaiheen rahoituksessa on ongelma, Tölli sanoo.
– Nyt on kuitenkin raamit ja puitteet. Vuosikaudet sanoin, että sosiaali- ja terveydenhuolto voidaan korjata joko kriisin kautta tai se voidaan yrittää saada lainsäädännöllä hallintaan, toteaa Rehula.
Hyvinvointialueiden tulee kattaa alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä. Töllin mielestä aikataulu on liian tiukka, ja se johtuu sote-uudistuksen ulkopuolisista tekijöistä kuten inflaation aiheuttamasta kustannusten noususta ja koronan ruuhkauttamista hoitojonoista.
Hän toivoo, että hallitus antaa alijäämien kattamiselle lisää aikaa, eikä alueiden niskassa painaisi uhka valtiovarainministeriön arviointimenettelystä.
– Nykyisen hallituksen pitäisi elää ajassa, Tölli sanoo.
– Hallituksella on suunnitelma, että tämä menee tiukkaan valtiovarainministeriön ohjaukseen. Mutta pitää muistaa, että paras tulos saavutetaan, kun luotetaan siihen itsehallintoon, joka alueilla on.
Jokaisella hyvinvointialueella käy niin, että neliöiden määrä tulee vähenemään.
Tapani Tölli
Töllin mukaan keskeistä on nyt antaa aikaa sille, että terveyspalvelut todella saadaan järjestettyä uudella tavalla. Pohjois-Pohjanmaalla on jo käynnistetty etälääkäritoimintaa ja digitaalisia sote-keskuksia, hän kertoo.
– Tulokset ovat toistaiseksi aika hyviä.
Töllikin korostaa, että keskeisiä eivät ole sote-pisteiden seinät vaan se, että ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut.
– Jokaisella hyvinvointialueella käy niin, että neliöiden määrä tulee vähenemään. Se ei tarkoita sitä, että palvelut heikkenevät.
Töllin mielestä maan hallituksen pitäisi rohkaista ja tukea hyvinvointialueita juuri tässä uudistustyössä. Vaadittavat lisäsäästöt sote-palveluista istuvat Töllin mukaan tähän huonosti.
Keskustan mukaan lähipalvelut vaarantuvat, kun hallitus aikoo leikata puolitoista miljardia euroa lisää jo valmiiksi alijäämäisestä hyvinvointialueiden toiminnasta. Puolue jätti juuri välikysymyksen soten lähipalveluista yhdessä Liike Nytin kanssa.
– Tämä säästötavoite on aika kova päätös. Sen toteuttaminen on todella vaikeaa, sanoo Tölli.
– Teemme hyvinvointialueilla hartiavoimin töitä sen eteen, että saamme palvelut aikaan vähemmällä rahalla ja henkilökunnalla. Uudistus ei voi olla hetkessä joka osalta toimiva.
Tölli torjuu väitteet siitä, että sotesta tuli hallintohimmeli ja hallinto vain paisui.
– Ainakin meillä Pohjois-Pohjanmaalla nimenomaan hallintoon liittyvä esimiesten määrä väheni noin 150 hengellä. Osa siirtyi muihin tehtäviin ja on käyty myös kunnolliset yt:t.
– Hoitajia ja lääkäreitä sen sijaan tarvitaan lisää, heitä ei ole vähennetty. Mielikuva tästä voi olla erilainen.
Tölli peräänkuuluttaa nyt voimakasta palveluiden kehittämisen näkökulmaa, sillä rakennusten miehittäminen hoitohenkilökunnalla on joka tapauksessa mahdoton ajatus.
– Tässä ei nyt auta se, että tiukennetaan normiohjausta eikä se, jos sanotaan, että Valvira ja AVI lähettävät ohjauskirjeitä ja määräävät uhkasakkoja. Uhkasakolla ei tule yhtään lisää henkilökuntaa, jos sitä ei saada.
Töllin suurena huolenaiheena on se, että hyvinvointialueet joutuvat hankkimaan hoitajia ja lääkäreitä ostopalveluina.
– Osa yrityksistä suorastaan rahastaa. Kaikki toiminta ei ole moraalisesti kestävää, vaan tilannetta käytetään hyväksi.
– Minusta hallituksen tehtävä olisi myös tähän asiaan tarttua, että miten hallitaan ostopalveluiden tilannetta.
Töllin mukaan yritykset värväävät hyvinvointialueiden palveluksessa olevaa henkilökuntaa paremmilla eduilla.
– Ostopalveluiden kustannukset ovat karkaamassa käsistä monilla hyvinvointialueilla. Tätä pitäisi pystyä yhteisesti hallitsemaan.
Rehulakin tunnistaa ostopalveluiden ongelmat.
– Tilanne on mennyt aivan villiksi. Markkinatalous toimii sillä tavalla, eikä se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.
