Työvoimapulaan kaivattaisiin kipeästi uusia lääkkeitä – Teollisuusliiton Riku Aalto ihmettelee työnantajien nuivaa suhtautumista koulutukseen

Työvoimapula

Taloudella pyyhkii koronasta huolimatta nyt hyvin, mutta paremminkin voisi mennä.

Tärkeitä vientialoja vaivaa komponenttipulan lisäksi työvoimapula, johon ei välttämättä ole helppoja ja nopeita ratkaisuja.

Entinen pääministeri Esko Aho puhui marraskuussa Ilta-Sanomien haastattelussa jopa hätätilasta ja esitti oppisopimuskoulutuksen radikaalia lisäämistä. Ahon mukaan parin vuoden sisällä tarvittaisiin tuhansia uusia oppisopimuspaikkoja.

Maan suurimman duunariliiton Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan liitto kannattaa sinänsä oppisopimuskoulutuksen laventamista.

– Tiedämme hyvin, että on olemassa joukko ihmisiä, jotka oppivat tekemisen kautta paremmin kuin vaikka oppilaitosten kautta. Tässä mielessä tämä on ihan kannatettava asia, Aalto sanoo. Hän kommentoi asiaa perjantaina Teollisuusliiton ajankohtaisesta työmarkkinatilanteesta järjestämässä taustatilaisuudessa.

Aallon mukaan Teollisuusliiton aloista autokorjaamoalalla koulutetaan parhaiten automallien vaihtumisen ja teknologian kehittymisen vuoksi.

– Mutta valitettavasti työnantajien panokset tähän ammatillisen koulutuksen kasvattamiseen tai ne toimet mitä he itse voivat tehdä, jäävät vähäisiksi.

Aallon mukaan työnantajajärjestöjä tuntuu tällä hetkellä kiinnostavan työvoimapulan helpottamiseksi vain työttömyysturvan leikkaaminen.

– Se on ainut resepti, joka näyttää työnantajapuolella olevan tähän asiaan, Aalto ihmettelee.

Teollisuusliiton teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen pitää suorastaan surkuhupaisana, kuinka vähän työnantajat ovat valmiita panostamaan oman työvoimansa koulutukseen. Virtasen mukaan työnantajat haluavat valmista työvoimaa ulkopuolelta.

– Kyllä meillä on erilaisia toimin ehdotettu, että työpaikoilla koulutettaisiin ja panostettaisiin siihen. Siihen ei oikein tunnu olevan valmiuksia, vaan odotetaan että se kaikki tulee muualta yhteiskunnasta.

Aallon mukaan muitakin keinoja työvoimapulaan olisi. Hän teki itse hiljattain esityksen vähintään tuhannen euron rekrytointipalkkiosta työntekijälle, joka on edistänyt uuden työntekijän palkkaamista. Näin teollisuuteen saataisiin hänen mukaansa kerralla yli satatuhatta uutta rekrytoijaa lisää työvoimapulan ajaksi.

Aalto muistuttaa myös palkkojen merkityksestä.

– Meidän alin taulukkopalkka on tällä hetkellä 9,7 euroa tunnilta. Yritykset voisivat helpottaa omilla toimillaan työvoimapulaa palkkatasolla, joka houkuttelee ihmisiä tulemaan töihin.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen muistuttaa, että nykyisin suurin osa uusista työpaikoista syntyy taulukkopalkkojen pohjalle.

– Sitä varten näillä taulukkopalkoilla on selkeästi suurempi merkitys, mitä ehkä aikaisemmin oli. Kun isoja ikäluokkia poistuu työelämästä, sisään tulevien uusien työntekijöiden ansio on selkeästi vanhoja työntekijöitä matalampi, Lehtonen huomauttaa.

Korjattu 4.12. klo 17 toiseksi viimeistä sitaattia: alin taulukkopalkka on 9,7 euroa tunnilta, ei 930 euroa/kk