Työttömyyden trendiluku nousi lokakuussa uuteen ennätykseen
Työttömien määrä Suomessa kasvoi jälleen lokakuussa. Tilastokeskus kertoi tiistaina, että 15–74-vuotiaita työttömiä oli lokakuussa 48 000 enemmän kuin samaan aikaan vuosi sitten. Etenkin naisten työttömyys lisääntyi. Työttömiä naisia oli 37 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyysasteen trendiluku on kivunnut yhä korkeammalle ja oli nyt 10,3 prosenttia. Kyseessä on vuodesta 2009 alkaneen trendisarjan ennätys. Aiempi ennätys, tasan kymmenen prosenttia, oli elokuulta. Trendisarjan luvuista on poistettu työttömyyden kausi- ja satunnaisvaihtelu.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) kuvailee lukuja huolestuttavaksi. Hän sanoo työttömyystilanteen entisestään korostavan hallituksen työelämäuudistusten tärkeyttä.
– Luvut ovat liian korkeat. Teemme hallituksessa kaiken mahdollisen ja voitavan, jotta yritysten rohkeus työllistää kasvaisi, Marttinen sanoi toimittajille eduskunnassa tiistaina.
Hänen mukaansa kaikki hallituksen valmistelemat uudistukset täytyy viedä täysimääräisesti läpi. Hän uskoo, että toimet lisäävät Suomen talouskasvua ja sitä kautta työllisyyttä.
– Talous- ja työllisyystilanne on ollut kahden viime vuoden aikana Suomessa todella vaikea. Sehän vain ja ainoastaan korostaa tarvetta jatkaa hallituksen uudistustyötä, jotta tilaa vahvalle talouden kasvulle syntyisi, Marttinen sanoi.
Vaikka työttömyys jatkoi lokakuussa kasvuaan, samaan aikaan myös työllisten määrä kasvoi toista kuukautta peräjälkeen. Työllisiä oli lokakuussa 25 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Syyskuussa työllisiä oli 16 000 enemmän kuin vuosi sitten.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskinen sanoo tilanteen johtuvan siitä, että työvoimaan on tullut lisää ihmisiä työvoiman ulkopuolelta. Hänen mukaansa Suomen väestöstä on tällä hetkellä työvoimassa historiallisen korkea osuus. Työvoiman koko kasvoi 73 000:lla vuoden takaisesta ja oli nyt vajaat 2,9 miljoonaa.
Tilanne ei Taskisen mukaansa selity esimerkiksi maahanmuutolla, sillä maahantulijoiden määrä on siihen liian pieni.
Sen sijaan nuorten eli 15–24-vuotiaiden osallistuminen työmarkkinoille teki lokakuussa selvän pompun ylöspäin. Tämä selittää Taskisen mukaan osaltaan sekä työllisten että työttömien määrän kasvua.
– Syystä tai toisesta opiskelijat ovat hakeutuneet työmarkkinoille entistä enemmän. Heistä suuri osa ei ole saanut työtä, vaan on siinä työnhakijajoukossa, Taskinen sanoi tiistaina.
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) vanhempi ekonomisti Henna Busk tarjoaa yhden selityksen työvoiman reippaalle kasvulle. Hän sanoi PTT:n tiedotteessa, että työmarkkinoille osallistumista ovat todennäköisesti nostaneet hallituksen tekemät sosiaaliturvaleikkaukset ja työttömien työnhakuvelvoite.
Vaikka työmarkkinoilla on siis aiempaa enemmän väkeä, Busk toteaa, että isossa kuvassa työvoiman kysyntä on heikkoa ja yleinen taloustilanne hatara.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist sanoo Buskin tapaan, että vaikka työllisten määrä kasvaa, työvoiman kysyntä on suhdannesyistä heikkoa.
– Selkeän tulkinnan tekeminen Suomen työmarkkinoista on juuri nyt vaikeaa. Toisaalta nähdään juuri sitä myönteistä kehitystä, johon rakennepoliittisilla toimilla on pyritty. Samalla suhdanne näyttää ruman puolensa työvoiman kysynnän osalta, Appelqvist sanoi tiedotteessa.