Työttömien, eläkeläisten ja lapsiperheiden etuuksiin korotuksia vuoden alusta – katso, kuinka paljon enemmän saat tukia jatkossa

Kansaneläke nousee noin 34 eurolla ja takuueläke 50 eurolla kuukaudessa
Etuudet

Pienituloisten etuuksiin on luvassa korotuksia vuoden 2020 alusta alkaen.

Perusturvaetuuksiin eli pienimpään kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen tehdään 20 euron kuukausikorotukset.

Peruspäivärahan korotus nostaa myös ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen tasoa. Tasokorotuksen lisäksi näihin kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin on tulossa indeksitarkistus, jonka määrä on yksi prosentti.

Monilapsisten perheiden lapsilisiä korotetaan 10 eurolla kuukaudessa neljännestä lapsesta alkaen. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa.

Muutos toteutetaan niin, että siitä hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Tästä syytä yksinhuoltajan toimeentulotuen perusosaa korotetaan. Elatustukea korotetaan seitsemällä eurolla kuukaudessa. Elatustukeen tehdään tasokorotuksen lisäksi indeksitarkistus.

Perusturvan korotusten tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta ja toimeentulotuesta riippuvaisten kotitalouksien määrää.

Opintorahan huoltajakorotus suurenee 25 eurolla. Huoltajakorotus on 100 euroa kuukaudessa tammikuusta alkaen.

Pientä eläkettä saavien verorahoitteisiin eläkkeisiin tehdään myös taso- ja indeksikorotukset vuoden 2020 alusta alkaen.

Kansaneläkkeen täysi määrä nousee noin 34 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täysi määrä 50 eurolla kuukaudessa.

Noin 609 000 eläkeläistä, joiden kokonaiseläke on alle 1200–1300 euroa kuukaudessa, saa vähintään pienen korotuksen eläkkeeseensä.

Korotuksen jälkeen yksinasuvan täysimääräinen kansaneläke on 662,86 euroa kuussa ja avo- tai avioliitossa asuvan 591,79 euroa kuussa. Takuueläkkeen täysi määrä on 834,52 euroa.

Eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuun rajoja muutetaan, jotta eläkkeiden korotus ei vaikuta eläkkeensaajan asumistuen määrään ja siten pienennä eläkkeensaajan käytettävissä olevien tulojen nousua.

Eläkkeiden korotuksen tavoitteena on turvata eläkkeensaajien toimeentuloa sekä vähentää köyhyyttä ja osattomuutta. Kansaneläkettä ja takuueläkettä korottamalla toimeentulon parannus voidaan kohdistaa juuri pienimpiä eläkkeitä saaville.

Aktiivimalli jää ensi vuonna historiaan.

Kela ja työttömyyskassat eivät enää seuraa työttömän aktiivisuutta eivätkä vähennä työttömyysetuutta. Etuus palautuu automaattisesti normaalille tasolle vuoden alusta alkaen, jos sitä on aiemmin alennettu aktiivimallin perusteella.