Työttömät haastatteluihin kolmen kuukauden välein – "Se on ikään kuin kellonsoitto"

Haastattelu kolmen kuukauden välein herättelee työtöntä, mutta ei välttämättä tuo julkisen talouden säästöjä, arvioi hyvinvointisosiologian professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta.

Uudistuksen kustannusvaikutukset pystytään hänen mukaansa arvioimaan vasta ajan kuluessa.

STT:n tietojen mukaan hallitus arvioi, että haastatteluita toteutettaisiin joka vuosi 750 000 enemmän kuin nyt. Lisätyövoimaa haastatteluiden tekemiseen tarvittaisiin 350–550 henkilötyövuoden verran.

Paljon keskustelua herättäneestä uudistuksesta kuullaan torstaina lisää, kun työministeri Jari Lindström (ps.) kertoo hallituksen esityksestä. Ensi vuoden alusta jokainen työtön haastatellaan kolmen kuukauden välein.

– Mikä on lisäresurssoinnin ja työllistymisen suhde? Kukaan ei pysty vielä arvioimaan, kuinka paljon tällä tavoin löydetään työpaikkoja, Saari sanoo.

Saari pitää uudistusta silti hyvänä, sillä ensimmäiset kolme kuukautta ovat työllistymisen kannalta kriittistä aikaa. Tehoa lisäisi hänen mukaansa se, jos työvoimaviranomaista pääsisi tapaamaan.

– Se on ikään kuin sellainen kellonsoitto. Vaikutus tulee sitä kautta, että niin sanottu sopeutumisefekti vähenee.

Myös nyt työtön haastatellaan kolmen ja kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen sekä sen jälkeen puolivuosittain. Työvoimaviranomaisilla on kuitenkin laaja mahdollisuus arvioida, tarvitaanko haastattelua.

Vastaisuudessa haastattelut on pakko järjestää kolmen kuukauden välein.

Hallitus laskee, että työttömyysturvamenot vähenisivät 20 miljoonalla, jos työttömyyden keskimääräinen kesto lyhenisi edes yhdellä päivällä.

TE-toimistoilla on paljon kirittävää jo vanhoissakin tavoitteissa. Lain mukaan työvoimaviranomaisen pitäisi järjestää ensimmäinen haastattelu kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta, mutta tavoitteessa ei ole pysytty.

Työ- ja elinkeinoministeriön keväällä julkaistun selvityksen mukaan vain vajaa viidesosa työnhaun aloittaneista sai suunnitelman määräajassa.

Yli viidenneksellä työttömistä työnhakijoista on yli kaksi vuotta vanha työllistymissuunnitelma.

– Kaikkia haastatteluita emme ole pystyneet toteuttamaan, ja koko ajan on kontaktoimattomia asiakkaita, sanoo palvelujohtaja Pirjo Juntunen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa pyritään Juntusen mukaan olemaan työttömiin yhteydessä työttömyyden alkuvaiheessa, mutta kaikkiin myöhempiin haastatteluihin aika ei riitä. Suurin osa haastatteluista tehdään puhelimessa.

Hallitus on ohjaamassa TE-palveluihin ensi vuodelle 17 miljoonan euron lisärahoituksen. Juntunen uskoo, että lisärahan turvin entistä suurempi osa haastatteluista voidaan tehdä kasvokkain.

– Varmaan yksityisiltä tilataan lisää ostopalveluita, mutta en osaa sanoa, miten iso potti jakautuu, Juntunen sanoo.

Työtön voi menettää työttömyysetuuden määräajaksi, jos jättää haastattelun väliin. Haastatteluvälin tihentymisen takia karenssien määrä voi kasvaa, sanoo toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski Työttömien Valtakunnallisesta Yhteistoimintajärjestöstä.

– Työttömien jaksaminen heikentyy, kun tulee karensseja tai epäillään, ollaanko työnhakijana tosissaan, Haapakoski sanoo.