Työryhmä ryhtyy etsimään yritystuista hallitusohjelman linjaamia sadan miljoonan euron leikkauksia
Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) viime viikolla asettama työryhmä ryhtyy tänään keskiviikkona käymään läpi vuosien saatossa laajaksi paisunutta yritystukihetteikköä.
Viiden eri ministeriön valtiosihteereistä ja asiantuntijoista koostuvan ryhmän tavoitteena on saada aikaiseksi esitys sadan miljoonan euron leikkauksista yritystukiin.
Aikaa on reilut neljä viikkoa.
Melkoinen urakka, varsinkin, kun ottaa huomioon, että edellisellä hallituskaudella Mauri Pekkarisen (kesk.) johtamalla parlamentaarisella työryhmällä ei ollut kuukausienkaan uurastuksen jälkeen leikkauslistaa esiteltäväksi.
Yritystukijärjestelmää on jo sitä ennen yritetty uudistaa ja karsia vuosikausia, mutta tavoitteen maaliin vieminen on osoittautunut lähes mahdottomaksi.
– Tämä on haastava, mutta mielenkiintoinen tehtävä, keskiviikkona työnsä aloittavan työryhmän puheenjohtajana toimiva valtiosihteeri Jari Partanen toteaa rauhallisesti.
Hän korostaa, ettei liikkeelle suinkaan lähdetä nollasta.
Pekkarisen työryhmän jäljiltä on Partasen mukaan paljon käyttökelpoista tausta-aineistoa sekä järkeviä ehdotuksia tukipolitiikan uudistamiseksi.
– Näen sen työn erittäin arvokkaana. Parlamentaarisen työryhmän papereista avautuu ikkuna suuntiin, joista voi yrittää etsiä ratkaisuja.
Jonkin verran helpotusta verrattuna aikaisemman työryhmän toimintaan tulee varmasti siitä, että nyt valmistelua tehdään huomattavasti suppeammalla porukalla.
Pekkarisen työryhmässä olivat mukana kaikki eduskuntapuolueet sekä erilaisia etujärjestöjä laajasti edustettuina. Nyt työtä tehdään hallituksen toimeksiannosta ja hallitusohjelman kirjausten mukaisesti ministeriöiden omalla väellä.
Partanen toteaa, että ryhmän puheenjohtajana hänelle on erityisen tärkeää selvittää, miten loppuraporttiin kirjattavat ehdotukset kohdentuvat ja millaisia vaikutuksia niillä on pitkällä aikavälillä.
Hänen mukaansa hallituksen on budjettiriihessä kyettävä tekemään ratkaisuja, jotka tarjoavat yrityksille ennakoitavan ja johdonmukaisen toimintaympäristön.
– Olemme tekemisissä tärkeiden asioiden kanssa. Poukkoiluun ei pidä mennä missään nimessä. Siksi tarvitaan hyvät vaikutusarvioinnit, Partanen linjaa.
Partasen vetämä työryhmän käy läpi kaikki suorat yritystuet sekä veroetuihin perustuvat kädenojennukset yrityksille.
Pekkarinen väläytti oman työryhmänsä loppuinfossa, että energiaverotukia voitaisiin jatkossa leikata sieltä, missä ne menevät fossiilisten polttoaineiden tukemiseen ja kohdennettaisiin vastaava määrä tukea esimerkiksi yritysten uudistamiseen ja sähköveron alentamiseen.
Tähän ehdotukseen Partanen ei halua ottaa kantaa.
– Hallitus valmistelee energiaveron kokonaisuudistusta vuoden 2020 budjettiriiheen mennessä. Se on oma työnsä, jossa arvioidaan näitä asioita, hän kuittaa.
Työryhmän perkuutyön ulkopuolelle jäävät myös ne tuet, joista on erikseen sovittu hallitusneuvotteluiden yhteydessä. Tällainen on esimerkiksi alueellinen kuljetustuki.
– Siitä on olemassa poliittinen yhteisymmärrys, joten siihen ei tietenkään puututa, Partanen sanoo.
Vastaavasti kaikki EU-tasolla neuvoteltavat maatalouteen tai koheesio- ja aluepolitiikkaan liittyvät asiat ovat pois Partasen työryhmän toimintakentältä.
Partanen muistuttaa lopuksi, ettei suomalainen yritystukijärjestelmä ole eurooppalaisittain tarkasteltuna mitenkään poikkeuksellinen. Monissa maissa elinkeinoelämää ja yrityksiä tuetaan eri perusteilla.
Suomalaisella tukipolitiikan taustalla ovat aina tietyt yhteiskunnallisesti merkittävät tavoitteet. Työryhmä tarkastelee myös näitä tausta-pyrkimyksiä ja mahdollisuuksia niiden uudistamiseen.
– Tulemme tarjoamaan eväitä tukien uudelleen kohdentamiseen esimerkiksi viherryttämisen, ilmastotavoitteiden ja uuden teknologian kehittämisen kannalta, Partanen lupaa.
Korjattu otsikko 14.8. klo 9.18: työryhmä etsii sadan miljoonan euron, ei miljoonan euron leikkauksia.
