Päätösvaltaa suden ja karhun metsästyksestä halutaan siirtää maatalousministeriölle

Suden, karhun ja ilveksen metsästyksen sääntöjä pohtinut suurpetotyöryhmä esittää, että maa- ja metsätalousministeriö saisi jatkossa päättää suurpetojen kannanhoidon päämäärät.

Ministeriö saisi kuten nykyisin asettaa suurimmat sallitut kannanhoidolliset pyyntimäärät joka lajille, mutta jatkossa määristä päätettäisiin alueittain eikä koko maan tasolla.

Tähän saakka Suomen riistakeskus on myöntänyt kannanhoidolliset poikkeusluvat suurpetojen metsästämiseksi. Nyt vahinkoperusteisten lupien myöntämisprosessia pidetään liian raskaana vahingon kärsijän kannalta.

Suurpetojen metsästys Suomessa on käytännössä estynyt, sillä hallinto-oikeus on kumonnut pyynnin poikkeusluvat muualla kuin poronhoitoalueella.

Suurpetojen metsästys edellyttää poikkeusta EU:n luontodirektiivistä, sillä ne ovat kaikki direktiivin mukaan tiukasti suojeltuja lajeja, joiden metsästys on lähtökohtaisesti kielletty.

Orpon hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että suurpetopolitiikkaa pitää hoitaa tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn.

Asia on esillä myös EU-tasolla, missä etenee hanke suden suojelun löyhentämiseksi. EU-komissio on alkanut ajaa suden suojelustatuksen muuttamista niin, että susi muutetaan täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi.

Päätös asiasta voidaan tehdä kansainvälistä Bernin yleissopimusta valvovan komitean kokouksessa joulukuussa. Bernin sopimuksessa säädellään Euroopan luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojelua. Sen jälkeen seuraava askel on EU:n luontodirektiivin muuttaminen.

Suomi on ollut EU:ssa samalla kannalla kuin jäsenmaiden enemmistö ja on kannattanut suden suojelustatuksen keventämistä.